Kemin lähipalvelujen puolesta
Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset, kilpailuttaminen ja yksityistäminen myllertävät suomalaista hyvinvointimallia, jossa kunnilla on ollut keskeinen osuus yleisten, jokaiselle kuuluvien perusoikeuksien ja palvelujen toteuttamisessa.
Kemin kommunistien kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Erkki Pekkinen korostaa, että syksyn kuntavaaleissa kamppaillaan tulevaisuuden suunnasta: onko huomispäivän Kemi julkisten palvelujen hyvinvointikaupunki vai bisnesajattelun markkinakaupunki?
Kokoomus yksityistää
Vaalien lähestyessä puolueet ovat jälleen lupaamassa paljon. Ratkaisevaa ovat silti teot ja aikomukset. Näistä saa kattavan kuvan seuraamalla kemiläisten kuntaehdokkaiden vaalikonevastauksia vaikkapa Yleisradion nettisivuilta.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Aarne Pasanen olisi valmis yksityistämään muun muassa terveys- ja vanhustenhoidon, lasten päivähoidon, kaavoittamisen ja erikoissairaanhoidon. Pasasen mukaan kilpailuttamalla saadaan palveluihin ”lisätehoja”.
Keskustan Jouko Juntunen haluaa myös samoilla tavoilla ”parantaa” palvelujen tuotantoa. Juntunen vähentäisi kuntatyöpaikkoja rutkasti. Hänen mukaansa kaupungin tehtävänä ei ole työllistää, ja Kemin kaupungilla on tällä hetkellä noin 20 prosenttia liikaa työntekijöitä.
Julkiset palvelut pelastettava
Erkki Pekkinen muistuttaa, että eduskuntapuolueet ovat yksimielisesti hyväksyneet puitelain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jolla karsitaan lähipalveluja, lisätään kilpailuttamista ja laajennetaan yksityistämistä.
– Kunnista ollaan nyt tekemässä eräänlaisia yrityksiä, jotka järjestävät palveluja markkinaehtoisesti tai toimivat vain palvelun tilaajina yksityisiltä markkinoilta, sanoo Pekkinen.
Tämä voi olla arkea myös Kemissä. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk) myöntää Ylen nettisivuilla, että Kemissä ollaan menossa tilaaja-tuottaja-malliin, jolloin kunta ei tuota kaikkea itse. Myös palveluseteleiden käytöllä pyritään laajentamaan yksityisiä markkinoita.
Suomen kommunistinen puolue haluaa päinvastoin pelastaa julkiset lähipalvelut ja kehittää kuntien palveluja vastavoimana kapitalistisille markkinavoimille. Tavoitteena ovat myös kuntien työntekijöiden aseman parantaminen, kunnallisverotuksen muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.
Ydinvoimala naapurikuntaan?
Kemissä vaalien alla keskustelua herättää myös ydinvoiman lisärakentaminen, sillä naapurikunta Simo ajaa aktiivisesti ydinvoimalan saamista paikkakunnalle. Kemin porvaripuolueet kannattavat hanketta työllisyyden ja elinkeinoelämän nimissä, demariehdokkaiden kannat puolestaan vaihtelevat. Esimerkiksi demareiden valtuustojohtaja Ritva Aheinen pitää naapurikunnan ydinvoimalahanketta myös Kemin kannalta hyvänä asiana.
Erkki Pekkisen mukaan SKP.n kanta on selkeä.
– Ei ydinvoimalaa naapurikuntaan. Emme tarvitse lämmitettyjä katuja, vaan riittävän perusturvan jokaiselle kemiläiselle, sanoo Pekkinen.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
