Kenelle aurinko nousee – ihmisille vai aseille?

Naton huippukokous Haagissa päätti historiallisesta puolustusmenojen nostosta. Samaan aikaan rauhanaktivistit Suomessa kysyvät: mitä me oikeastaan puolustamme – ja millä hinnalla?

Naton jäsenmaat sopivat kesäkuussa puolustusbudjettien nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä 3,5 prosenttiyksikköä kohdistuu suoraan aseelliseen varustautumiseen, 1,5 prosenttiyksikköä laajemmin puolustusvalmiutta tukeviin toimiin. Jäsenmaiden on lisäksi vuosittain osoitettava, että ne etenevät kohti tavoitetta. Suomessa hallitus tähtää kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa miljardeja euroja valtion menoihin.

Poliittinen keskustelu jakautuu – mutta ei selkeästi oikeistoon tai vasemmistoon. Molemmat haluavat olla mukana tulevissa hallitusneuvotteluissa. Oikealla sitoudutaan kasvaviin puolustusmenoihin, vasemmalta kuuluu joitain ristiriitaisia ääniä. Vasemmistossa on niitä, jotka yrittävät sovittaa uudet sotilasdoktriinit laajempaan turvallisuuskäsitykseen tai sanovat löysästi, että puolustusmenoja voidaan kasvattaa tarveharkintaisesti – ja niitä, jotka haluavat purkaa koko asetelman. ...