Kesällä uutisia haetaan useista lähteistä yhtä aikaa

Suomalaisten kesäaikainen uutisten seuraaminen jakautuu laajasti eri kanaviin. Viestintätoimisto Riannon toukokuun lopussa 2026 teettämä kysely osoittaa, että sanomalehtien verkkouutiset ja televisio ovat edelleen suomalaisten suosituimpia uutislähteitä. Kyselyyn vastasi 1000 yli 18‑vuotiasta suomalaista, ja otos on sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan edustava. Kyselyn toteutti Bilendi Oy.

Vaikka kysely ei mittaa luokka-asemaa, tulotasoa tai työmarkkina-asemaa, mediankäytön erot heijastavat silti yhteiskunnan rakenteita ja luokkapolitiikan vaikutuksia. Työväenluokan ja pienituloisten arkea määrittävät taloudelliset reunaehdot, jotka ohjaavat uutisten seuraamista edullisiin ja helposti saavutettaviin kanaviin, kuten sosiaaliseen mediaan, televisioon ja puskaradioon. Vakaammassa asemassa olevat ryhmät seuraavat useammin sanomalehtiä ja politiikkaa, mikä liittyy suurempaan vaikutusvaltaan ja pääsyyn perinteisiin mediataloihin. Mediankulutuksen jakolinjat eivät siis synny tyhjiössä, vaan heijastavat pääoman valtaa, työelämän epävarmuutta ja sitä, miten eri ryhmät asemoituvat kapitalistisessa järjestelmässä.

Sanomalehtien verkkouutisia seuraa 54 prosenttia vastaajista ja television uutisia 53 prosenttia. YLE:n ja MTV:n verkkouutiset keräävät 48 prosenttia, sosiaalinen media 42 prosenttia ja radio 37 prosenttia. Paperisia sanomalehtiä lukee joka viides. Sähköpostiuutiskirjeet ja puhelimen push‑ilmoitukset jäävät selvästi marginaaliin.

”Kesällä ei ole vain yhtä ylivoimaista uutiskanavaa. Kansa hajaantuu seuraamaan uutisia useiden eri lähteiden äärelle. Sanomalehdet ja televisio keräävät eniten silmäpareja. Paperistakin sanomalehteä lukee joka viides. Radio ja puskaradio ovat uutislähteinä monen suomalaisen suosikkeja. Sen sijaan sähköpostien uutiskirjeiden klikkailu ei kyselyn tulosten mukaan näytä innostavan”, sanoo Riitta Auvinen, tietotoimisto Rianno Communications Oy:n toimitusjohtaja, toimiston tiedotteessa (07.07.2026).

Sää ja urheilu yhdistävät – luokkaerot näkyvät muissa aiheissa

Kyselyn mukaan sää on kesän ylivoimaisesti kiinnostavin uutisaihe. Se yhdistää kaikkia ikäryhmiä ja sukupuolia, mikä kertoo siitä, että arjen konkreettiset olosuhteet ovat yhteisiä riippumatta luokka-asemasta. Urheilu kiinnostaa niin nuoria kuin vanhojakin, mutta ei nouse aivan yhtä korkealle kuin sää.

Säätä ja urheilua lukuun ottamatta uutisaiheiden kiinnostavuus jakautuu selvästi ikäryhmittäin. Alle 45‑vuotiaat seuraavat viihdettä, festareita, kesätapahtumia, ruokaa ja matkailua. Yli 45‑vuotiaat puolestaan painottavat kotimaan valtakunnallisia ja paikallisia uutisia, ulkomaan uutisia ja politiikkaa.

Tämä jakautuminen heijastaa työelämän rakenteita: nuoremmat aikuiset elävät usein epävarmemmassa työmarkkina-asemassa, jolloin uutisaiheiden painopiste kallistuu kevyempiin ja arkea jaksottaviin teemoihin. Vanhemmilla ikäryhmillä poliittinen ja yhteiskunnallinen seuranta korostuu, mikä liittyy vakaampaan asemaan työelämässä ja suurempaan vaikutusvaltaan.

Mediankulutus paljastaa sukupuolten ja luokkien eriytymisen

Kyselyn johtopäätöksenä voisi ajatella, että sukupuolten välillä on selviä eroja siinä, mistä uutisia seurataan. Naiset seuraavat miehiä useammin uutisia sosiaalisen median kautta sekä ystävien ja läheisten välityksellä. Miehet puolestaan suosivat televisiota, radiota ja painettuja sanomalehtiä. Kyselyssä ei huomioitu muunsukupuolisten mediakäyttäytymistä.

”Naiset seuraavat miehiä useammin uutisia sosiaalisen median kautta sekä ystävien ja läheisten välityksellä. Miehet puolestaan suosivat televisiota, radiota ja painettuja sanomalehtiä”, sanoo Auvinen.

Sosiaalisen median korostuminen kertoo myös siitä, että osa väestöstä hakee uutisia kanavista, joissa pääoman kontrolli on hajautuneempaa mutta algoritmien ohjaus vahvaa. Televisio ja painetut lehdet puolestaan edustavat perinteisiä mediataloja, joiden omistusrakenne on keskittynyt ja joiden taloudellinen valta on merkittävä.

Kysely tarkastelee uutisten seuraamista vain mies–nainen‑jaottelun kautta, eikä se huomioi muunsukupuolisia vastaajia tai sukupuolen moninaisuutta. Tämä rajaus kaventaa tulosten kattavuutta ja tuottaa kuvan, jossa vain kaksi sukupuolta ovat relevantteja mediankäytön kannalta. Muunsukupuolisten mediakäyttäytyminen voi erota binäärisistä ryhmistä esimerkiksi sosiaalisen median käytön, yhteisöjen merkityksen ja poliittisen sisällön seuraamisen osalta, mutta kysely ei mahdollista näiden erojen tarkastelua. Sukupuolen moninaisuuden puuttuminen vahvistaa rakenteellista näkymättömyyttä eli ilmiötä, jossa tietyt ryhmät jäävät järjestelmällisesti tutkimuksen ja päätöksenteon ulkopuolelle, ja osoittaa, että tutkimusmenetelmät eivät vielä riittävästi huomioi kaikkia väestöryhmiä.

Luokkapolitiikka näkyy uutisten kulutuksessa

Kyselyn tulokset osoittavat, että uutisten seuraaminen ei ole vain yksilöllinen tapa, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista rakennetta. Mediavalinnat kertovat siitä, miten luokka-asema, työelämän epävarmuus ja poliittinen ilmapiiri muovaavat arjen tiedonhankintaa.

Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin, työväenluokkaan ja sorrettuihin ryhmiin. Näiden ryhmien mediankulutus on usein sidoksissa edullisiin ja helposti saavutettaviin kanaviin, kuten sosiaaliseen mediaan ja puskaradioon. Samalla perinteiset mediatalot jatkavat asemansa vahvistamista, mikä korostaa pääoman valtaa julkisessa keskustelussa.

Kesän uutisten seuranta paljastaa, että suomalainen mediakenttä ei ole neutraali, vaan osa yhteiskunnallista kamppailua vallasta, tiedosta ja toimijuudesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että luokkaerot ja mediavallan rakenteet näkyvät myös silloin, kun suomalaiset seuraavat säätä, urheilua tai kesätapahtumia.

---