Ilmastonmuutos haaste myös Helsingille

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 13/2007.

Helsingin kaupungin alueella syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin pohjoismaiden muissa isoissa kaupungeissa. Päästöjen suurin lähde on energiantuotanto, joka perustuu Helsingissä pääosin kivihiileen ja maakaasuun.

– Helsingin Energia on kehittänyt ansiokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sen sijaan uusiutuvan energian osuus kaupungin alueella tapahtuvassa tuotannossa on alle puoli prosenttia. Muiden pohjoismaiden suurissa kaupungeissa se on 25 – 72 prosentin luokkaa, totesi kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, kun valtuusto käsitteli kestävän kehityksen seurantaraportin.

Uusiutuvaa energiaa häpeällisen vähän

Uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksien lisäämisestä tehdyn selvityksen mukaan uusiutuvan energian tekninen käyttöpotentiaali on Helsingissä lähes 30-kertainen nykyiseen verrattuna. Hakanen arvostelikin Helsingin Energian johdon asenteita, joita kuvaa sen seurantaraporttiin antama lausunto, jonka mukaan markkinakilpailun ja päästökaupan piiriin kuuluvalle energiantuotannolle ei pidä asettaa erillisiä paikallisia ympäristötavoitteita.

– SKP:n ja asukaslistan ryhmän mielestä kaupungin vastuu omistajana on asettaa Helsingin Energialle selkeät tavoitteet uusiutuvan energian osuuden merkittävästä lisäämisestä.

Valtuuston enemmistö torjui kuitenkin äänin 43 – 35 esityksen toimenpideohjelman laatimisesta uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi.

Liikenteen investoinnit suosivat autoilua

Kestävän kehityksen kannalta toinen iso ongelma Helsingissä on henkilöautoliikenteen jatkuva lisääntyminen. Liikenne on lisääntynyt kymmenessä vuodessa kehätiellä lähes puolitoistakertaiseksi ja kaupungin rajalla neljänneksen.

– Liikenteelle asetettujen ympäristötavoitteiden epäonnistumisen syyt liittyvät rahaan. Joukkoliikenteen investoinnit ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla vuodesta 1999 alkaen, Hakanen totesi.

Vuonna 2005 joukkoliikenteeseen investoitiin 24 miljoonaa, kun autoilua edistäviin väylähankkeisiin käytettiin lähes kolme kertaa enemmän eli 61 miljoonaa euroa. Myös joukkoliikenteen tariffituki on jäänyt jälkeen tavoitteista.

Asukkaat sivuutettu

Hakanen nosti esille myös tarpeen lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

– Tätä korostavat esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen ”suorastaan piinallisiksi” kuvaamat tiedot pääkaupunkiseudun kuntien johdon ja asukkaiden julkisia palveluja koskevien arvioiden ja odotusten erilaisuudesta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti, että kuntapuitelain edellyttämän palvelusuunnitelman valmisteluun otetaan asukkaat ja henkilöstö laajasti mukaan.

Lisäksi ryhmä esitti, että Helsinki allekirjoittaa Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirjan, ns. Aalborgin sitoumukset. Tämä esitys kaatui äänin 65 – 14. (TA)