Kielten opetuksesta karsitaan – pärjätäänkö työelämässä?

Kielitaitoa tarvitaan monilla aloilla ja kaikenlaisissa työtehtävissä, niin akateemisella kuin ammatillisellakin puolella. Huolestuttavaa on, että ammatillisessa koulutuksessa erityisesti toisella asteella kieltenopetusta on jatkuvasti vähennetty. Kansainvälistyvässä maailmassa kielitaidon merkitys on kasvavassa roolissa.

On tärkeää, että opiskelijat saavat tarpeellisen määrän ammattialaansa liittyvää kielenkäytön opetusta. Muun muassa energia-alalla kielitaitoisista ammattilaisista on pulaa.

Kielitaidon merkitys kasvaa

Lähiopetustuntien määrä alkaa Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Sanna Karppasen mukaan olla karsimisten jälkeen jo liian pieni hyvään oppimiseen.

– Meiltä viedään yhä enemmän tuotteiden lisäksi palveluita. Kielitaidon merkitys on alati kasvavassa roolissa maailmassa, johon valmistamme opiskelijoita yhä pienemmin kielenopetusmäärin. Englannin kielen taito ei ole enää kielitaito, se on kansalaistaito. Monilla aloilla tarvitaan myös muiden kielten osaamista, kuvaa Karppanen tilannetta.

Kielitaidottomuus voi olla työturvallisuusriski.

Esimerkiksi Energiateollisuus ry:n tekemän kyselyn mukaan 59 % energia-alan yrityksistä ilmoitti rekrytointivaikeuksista viime vuoden aikana. Suomalaiset yritykset ovat hyvän osaamisen vuoksi saaneet napattua projekteja myös ulkomaalaisilta kilpailijoilta. Kielitaidon merkitys korostuu etenkin haastavissa projekteissa, joissa on osapuolia eri yrityksistä ja maista.

Toisaalta kielitaidottomuus voi olla suorastaan työturvallisuusriski.

– Olemme todella huolestuneita erityisesti ammatillisen toisen asteen kieltenopetuksen tilanteesta. Tunteja on vähennetty ja opetusta siirretty pois päteviltä kieltenopettajilta. Energia-alan esimerkki osoittaa, että kielitaitoa tarvitaan kaikenlaisissa ammateissa, sanoo Sanna Karppanen.