Kiinan maanjäristys
Kiinan Sichuanin maakuntaa koetteli 12. toukokuuta voimakas maanjäristys traagisin seurauksin. Viralliset arviot kuolonuhreista nousivat jo keskiviikkona yli 14 000:een, mutta todennäköisesti luku tulee kasvamaan. Kymmenientuhansien ihmisten pelätään olevan hautautuneina sortuneisiin rakennuksiin.
Sade, sumu ja jälkijäristykset haittasivat pelastustöitä, eikä pelastusjoukkoja saatu pikaisesti kaikille pahimmille tuhoalueille. Mutta on selvää, että Kiina pystyy mobilisoimaan valtavasti voimavaroja pelastustöihin, esimerkiksi noin 30 000 sotilasta on komennettu apuun.
Vaikka Sichuanin historiaan kuuluvat voimakkaat maanjäristykset, suurinta osaa rakennuksista ei ole rakennettu kestämään sellaisia. Suurimmissa kaupungeissa korkeat kerrostalot ovat enimmäkseen uusia, mutta maaseutualueilla suuret rakennukset ovat pääosin vanhoja. Niinpä ei ollutkaan asiantuntijoiden mukaan yllättävää, että joillakin alueilla 80 prosenttia taloista romahti.
Erityisen suuren järkytyksen aiheutti useiden koulujen romahtaminen ja tuhansien koululaisten ja opiskelijoiden hautautuminen raunioihin.
Alustavia arvioita järistyksen vaikutuksista maan talouteen on jo tehty. Haastateltujen läntisten asiantuntijoiden mukaan maanjäristyksen taloudellisia vaikutuksia vähentää Sichuanin alueen köyhyys ja etäisyys Kiinan vauraasta itärannikosta. Lounaisessa Sichuanin maakunnassa asuu 80 miljoonaa ihmistä eli 6 prosenttia Kiinan väestöstä, ja se vastaa 3,9 prosentista maan bruttokansantuotteesta ja 2,5 prosentista sen teollisuustuotannosta.
Ennen kaikkia Kiinan maanjäristys on kuitenkin inhimillinen murhenäytelmä. Paljon kovia historiansa aikana kokeneet kiinalaiset epäilemättä selviävät siitä. Kiinan vastainen Tiibet- ja olympiakampanja voi hetkeksi laantua. Mutta on turha kuvitella, että ”häveliästä suruaikaa” kestää lännessä pitkään.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
