Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kirjailijan kasvukipuja

    Kulttuuri
    12.2.2015 - 13:11
    Pentti Stranius

    Vuonna 1943 syntynyt Hannu Mäkelä on Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Ura alkoi komeasti. Mäkelä julkaisi vuonna 1965 Tuomas Anhavan opastuksella ja suosituksilla heti kerralla kaksi esikoistaan – Kylliksi! Tai Liikaa ja Matkoilla kaiken aikaa. Sen jälkeen suurempia katkoksia ei monipuolisessa tuotannossa ole juuri ollut.

    Mäkelä on (tähän mennessä) kirjoittanut noin 25 romaania, yli 20 runokirjaa, 10 tietokirjaa ja reilut 40 lastenkirjaa. Sen lisäksi hän on toimittanut kymmeniä erilaisia teoksia ja kirjoituskokoelmia sekä kirjoittanut lukuisia näytelmiä ja radiokuunnelmia.

    Venäjää aikuisille

    Mäkelän lastenkirjoista tunnetuin hahmo on Herra Huu, jonka parissa myös yhteistyö neuvostoliittolaisen kirjailijan Eduard Uspenskin kanssa alkoi. Venäjä on kiehtonut Mäkelää yhä enemmän viime vuosina mahdollisesti siksikin, että hänen neljäs vaimonsa on pietarilainen Svetlana Aksjonova. Sellaiset kirjat kuten Pushkinin enkeli ja Venäjää aikuisille ovat tästä kiinnostuksesta todistuksena.

    Venäjää aikuisille on episodimainen muistelma- ja rakkausromaani. Kirjailija on matkaillut Venäjällä vuosikymmenten ajan, mikä näkyy vahvana otteena ja henkilökohtaisina mietteinä eri matkaepisodeissa. Hän myös tunnustaa välillä avuttomuutensa ja antaa nykyisen kumppaninsa olla varsinainen matkanjohtaja. Vasta pistäytyminen Novgorodiin palauttaa Mäkelälle miehisen roolin: olla itse oppaana ja vihkiä vaimonsa muinaisen suurvallan salaisuuksiin. Sivumennen, niin Novgorod kuin kirkkokaupunki Zagorsk ovat paikkoja, joissa suomalaisten kannattaisi käydä vähän tiuhemmin: niiden arkkitehtuuri ja historia antavat perspektiiviä Venäjä-tuntemukseen.

    Byrokratia-arkea ja esimerkiksi venäläistä lähiöelämää Mäkelä kommentoi vasta aivan kirjan loppupuolella. Ja samalla lukija alkaa ymmärtää, että ehkä vasta uusi intiimi suhde avaa kypsään ikään ehtineen kirjailijan silmät näkemään venäläistä ihmistä harvinaisen monipuolisesti, hyvine ja huonoine puolineen. Myös suhde suomalaisuuteen kristallisoituu.

    Juuri Hannu Mäkelän tuoreet havainnot tekevät tekstistä myös jotenkin liikuttavan. Olen lukenut Mäkelän huikeat Isä– ja Äiti-kirjat, nuo hänen omia vanhempiaan käsittelevät muistelmat. Mielestäni juuri Isä on Mäkelän parhaita kirjoja: aivan uskomaton tarina siitä kuinka ahdistavaksi valtapeliksi isän ja pojan suhde saattaa pahimmillaan muodostua. Siihen verrattuna kirjailijan Venäjä-suhde vaikuttaa lähes täysin mutkattomalta, joskin – kuten rakkauden iskiessä pitääkin – hyvin romanttishohtoiselta.

    Elämää oppimassa

    Elämän oppivuodet on Hannu Mäkelän elämäkertasarjan kolmas muistelmakirja. Muistan-sarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet Lapsuus ja Nuoruus. Voi olettaa, että jatkoa seuraa, koska uudessa osassa ehditään vasta 1960-luvun puoliväliin.

    Muistelmateos alkaa räväkästi Pariisi-jaksolla. 18-vuotias ylioppilas päättää avartaa maailmankuvaansa ja lähtee lainarahoilla taiteen ja kirjallisuuden Mekkaan. Itse asiassa tuolla matkalla, ja sitä seuraavallakin Pariisin reissullaan, Mäkelä vielä empii kuvataiteen ja kirjallisuuden välillä: hänellä on intohimoa molempiin suuntiin. Pikku hiljaa kirjoittaminen pääsee niskan päälle. Kestää kuitenkin muutaman vuoden ennen kuin nuori nero debytoi.

    Elämän oppivuodet on nimensä veroinen. Hannu Mäkelä kuvaa taidokkaasti nuorukaisen kasvukipuja aikana, jolloin tämä irrottautuu kodistaan ja osin Suomestakin. Pariisista tulee miltei pakkomielle, vaikka siellä ei taivaallisia asioita tapahdu, kummoisia kokemuksia hankita. Poikuuskin säilyy vielä ensimmäisen matkan ajan, vaikka kirjan kansikuvassa komeilee nuoren Mäkelän rinnalla Pariisin katuja mittaileva ranskalainen ensirakkaus, Christiane. Tärkeintä on irrottautuminen ja itsenäisen elämän harjoittelu. Helppoa ei ole, rahaa on aina liian vähän ja jos sitä jostakin saa, se tuhlataan hetkessä.

    1960-luvun alussa Mäkelä valmistuu kansakoulunopettajaksi, mutta työkokemus jää tällä uralla vähäiseksi. Ensin työharjoittelua Kittilän Kallon kansakoulussa, sitten muutama kuukausi opetustyötä pääkaupungin iltakoulussa. Armeija keskeytyy vakavaan sairastumiseen ja sen jälkeen himo kirjoittamiseen, itsensä etsiskelyyn ja myös naisseikkailuihin vie mennessään. Pientä rauhoittumista tapahtuu vasta vuosikymmenen puolivälissä, ensimmäisen avioliiton myötä. Maikki-vaimo on Marimekon palkkalistoilla ja hänen sekä Anhavan kautta isäksi pikku hiljaa kypsyvä nuorukainen tapaa jo vähän yli parikymppisenä suuren joukon aikansa julkkiksia. Luonnehdinnat ovat pikaisia, mutta kenties jopa omaperäisen osuvia tai jälkiviisaita. Tuomas Anhava ja Paavo Haavikko nousevat henkilögalleriassa yli muiden.

    Mäkelän ilmiömäinen muisti

    Mäkelän Lapsuus- ja Nuoruus- muistelmat saavat Elämän oppivuosissa hienon jatko-osan. Paljon päällekkäisyyksiä ei ole, vaikka välissä kirjailija liikkuu yhtä hyvin menneessä kuin tulevassa. Hänellä on ilmiömäinen muisti ja kyky löytää yksityiskohtia ja pikkutarkkuuksia sekä henkilöistä että tapahtumista. Voi olettaa Mäkelän pitäneen päiväkirjaa hyvinkin tiiviisti jo nuorena miehenä.

    Muistelmateoksena Elämän oppivuodet vie mennessään. Se on sujuvakielinen, sopivan itsekriittinen ja myös varhaista 60-lukulaisuutta hyvin valaiseva.

    Mäkelä, Hannu. Venäjää aikuisille. Lyhyt oppimäärä. Tammi 2012, 256 s.

    Mäkelä, Hannu. Muistan. Elämän oppivuodet. Tammi 2014, 354 s.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!