Eurooppalainen ammattiyhdistysliike nostaa palkansaajan ääntä kuuluville leikkauspolitiikan vastaisena toimintapäivänään 4. huhtikuuta. Julkisen sektorin supistuksia ja työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä ajavat EU-johtajat saavat terveisiä lukuisissa mielenosoituksissa ja muissa katutapahtumissa eri puolilla Eurooppaa.

Suomessakin kaavaillaan uusia mittavia budjettileikkauksia. Täällä palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole toistaiseksi juuri aktivoituneet toimintapäivinä, monet yksittäiset aktiivit kylläkin. Kriittinen ay-verkosto aikoo järjestää eri kaupungeissa katutapahtumia, joissa kuka tahansa pääsee mikrofonin ääreen kertomaan kokemuksiaan ja mielipiteitään nykypolitiikasta.

Helsingissä tapahtuma järjestetään 4. huhtikuuta klo 15 alkaen Hakaniemen torilla. Sitä on valmistelemassa muun muassa Posti- ja Logistiikka-alan unionin (PAU) aktiivi Topi Saksala. Suomessa tulisi toimia leikkauspolitiikkaa vastaan, kuten muuallakin Euroopassa, ja tehdä myös vastaesityksiä, Saksala linjaa.

– Tulisi esimerkiksi vaatia työaikojen lyhennystä vastauksena eläkevouhotukseen ja työllistäviä elvytystoimia julkisen sektorin kautta.

Erityisesti julkisen sektorin työpaikat alkavat jo nyt olla Suomessa kiven alla, ja työttöminä on jopa upseereja ja poliiseja, Saksala muistuttaa.

Itellassa, jossa Saksala työskentelee, on parhaillaan yt-menettelyt käynnissä perusjakelun osalta.

– Suuri osa työpaikoista on uhattuna. Tunnelmat ovat pelonsekaiset. Jokaisellehan on oma työpaikka ja elanto tärkein asia. Siitäkin puhutaan, mikä on koko firman kohtalo – näivettyykö Itellan perinteinen postitoiminta kokonaan.

Kurjaa kohtelua palvelualoilla

Myös Tampereella osallistutaan huhtikuun toimintapäivään. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Niina Koivuniemi kertoo, että klo 14-16 Keskustorilla järjestettävässä tilaisuudessa ollaan mukana.

– Aihetta kyllä on. Meidän alallamme on ehkä eniten niitä, joita tällä hetkellä kohdellaan Suomessa kurjimmin.

Koivuniemen mukaan suurin ongelma tällä hetkellä ovat osa-aikaisuus sekä pätkä- ja vuokratyöt. Monesti työnantajat eivät anna lisätunteja omalle väelle, vaan käyttävät esimerkiksi tarvittaessa töihin kutsuttavia vuokratyöntekijöitä.

– Siinä rikotaan lakia. Meiltä jää iso osa näistä tapauksista tietämättä. Ihmiset eivät uskalla riitauttaa kaikkia tapauksia, Koivuniemi pahoittelee.

– Esimerkiksi ravintola-alalla vuokratyö on hyvin yleistä. Uudella ravintolaketjulla, joka levittää nyt lonkeroitaan ympäri Suomen, lähes puolet työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijä roikkuu aina löysässä hirressä, koska jos esimerkiksi sairastuu tai tulee riitatilanne, töitä ei ehkä saa enää samasta paikasta.

Mahdollisuudet uuteen työpaikkaan ovat heikot etenkin silloin, jos paikkakunnalla ei ole kuin harvoja alan toimijoita.

– Tampereellakin melkein koko ravintolabisnestä pyörittää vain kaksi yrittäjää.

Lama lisää rikkomuksia

Lama alkaa yleensä näkyä viimeisenä palvelualoilla, ja nyt se aika on tullut.

– Nyt tunteja ei ole sitäkään vähää tarjolla kuin aiemmin. Työttömyysluvut ovat korkeita ja ansiosidonnaisen hakijoita on yhä enemmän, Koivuniemi kertoo alansa tilanteesta.

PAMin työttömyyskassassa hakijoita on tosin ollut jo aiemminkin runsaasti pätkätöiden ja soviteltujen päivärahojen vuoksi.

– Tilanne ei ole meille siksi niin katastrofaalinen kuin esimerkiksi metalli- ja rakennusalalla, jossa lama usein vaikuttaa käsittelyaikoihin ja muuhun palveluun. Meillä on rutiinia siihen, että hakijoita on paljon.

Lama näkyy Koivuniemen mukaan työnantajien rikkomusten lisääntymisenä.

– Varsinkin pienemmät työnantajat rikkovat herkemmin lakia, kun menee huonosti. Ongelmia lisätuntien tarjoamisessa on tosin lähes kaikilla yrityksillä.

Erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että heikko työllisyystilanne tekee työntekijät entistä varovaisemmiksi. Koivuniemi huomaa tämän työssään ammattiliitossa jatkuvasti.

– Räikeissäkin tapauksissa, joita työntekijät meille kertovat, he usein sanovat, etteivät uskalla viedä asiaa eteenpäin. Etenkin jos jompikumpi perheessä on jäänyt työttömäksi, työssä oleva ei uskalla ruveta vaatimaan oikeuksiaan.

Nollatuntisopimukset ja tarvittaessa töihin kutsuttavien käyttäminen pitäisi kieltää lailla ja osa-aikaisten käyttämiseen pitäisi saada katto, Koivuniemi ehdottaa ratkaisuksi alansa pahimpiin ongelmiin.

– Olen tehnyt aloitteitakin ja ollut yhteydessä kansanedustajiin, jotka ovat vieneet asiaa eteenpäin. Hitaastihan tällaiset etenevät, Koivuniemi toteaa.

Tietämättömyyttä käytetään hyväksi

Niitä ryhmiä, jotka ovat muita heikommin tietoisia oikeuksistaan, käytetään surutta hyväksi.

– Maahanmuuttajat ja nuoret ovat ryhmät, joita eniten kyykytetään ja kusetetaan työpaikoilla, Koivuniemi listaa.

– Maahanmuuttajille maksetaan alallamme yleensä aika lailla samaa palkkaa kuin suomalaisillekin, mutta esimerkiksi ylitöistä saatetaan jättää maksamatta, kun tiedetään, että he eivät osaa niin hyvin valvoa etujaan.

Maahanmuuttajatyöntekijä on usein autoton, joten jos hänestä halutaan eroon, hänet saatetaan esimerkiksi siivous- ja kiinteistöpalvelualalla siirtää toiseen kohteeseen, jonne hän ei pysty kulkemaan.

Palvelualojen tilannetta heikentävät entisestään kulutukseen vaikuttavien arvonlisäverojen korotukset.

– Niitä ei pitäisi missään nimessä enää tehdä. Muuten tietysti veroja pitää maksaa, koska sillä pystytään edes jotenkin puolustamaan muuten heikommin itseään puolustavia, Koivuniemi linjaa.

Koivuniemen mielestä on tärkeää, että kabinettivaikuttamisen lisäksi ammattiyhdistysliike näkyy myös kaduilla ja muualla ihmisten keskuudessa. Tampereella Pamin osalta näin on vahvasti ollutkin.

– Olin naistenpäivänä kadulla jakamassa materiaalia, Minna Canthin päivään paistamme lättyjä torilla, ja pian on torilla myös eurovaaleihin liittyvä kahden päivän tilaisuus, Koivuniemi listaa.