Spartacus-säätiön ja Suomi-Etelä-Afrikka-seuran yhteinen aloite tuo viikonloppuna järjestettävän Suomen sosiaalifoorumin vieraaksi miehen, jolta ei puutu kokemusta kansalaisaktivismin kentältä.

Chris Matlhakon erikoisalaa ovat sivistys, koulutus, kehitysyhteistyö ja rauha. Koulutukseltaan hän on politiikan maisteri ja Etelä-Afrikan kansallisen korkeakoulun hallituksen jäsen.

”Arabikevään” laajeneminen arabimaailman ulkopuolelle on päästänyt valloilleen oikean keskustelujen puhurin yli koko ideologisen spektrin, joka edellyttää edistysmieliseltä liikkeeltä tarkkaa analyysiä ja jaettua yhteistä näkemystä siitä, miten näillä alueilla voidaan viedä eteenpäin ihmiskunnan kehitystä tukevia kantoja.

– Kaikille paremman maailman rakentamisesta kiinnostuneille tahoille tähän kehitykseen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Se vaatii asianmukaista selvitystä siitä, mitä taustatekijöitä ja agendoja eri tapahtumien taustalla on.

Esimerkkinä uhista Matlhako nostaa Latinalaisen Amerikan tapahtumat. Sekä Brasilian että Venezuelan tapauksessa on kiistattomia todisteita tiettyjen liikkeiden aktiivisesta sponsoroinnista ja väkivallan lietsomisesta eri Yhdysvaltojen hallinnon laitosten taholta.

– Valtamedia on hiljaa tosiasioista, kuten USA:n virastojen vuosittain kanavoimasta 45 miljoonasta dollarista Venezuelan oppositioryhmien ”nuorisotyön” edistämiseksi. Mutta ne, jotka seuraavat imperialismia eri puolilla maailmaa tunnistavat nämä toimet USA-EU-Nato-akselin maailmanherruuden tavoitteluksi.

Chávezin menehtyminen Venezuelassa lähes vuosi sitten kannusti imperialismin vieläkin rohkeampiin yrityksiin yrittää syöstä vallasta presidentti Nicolas Maduro ja kääntää takaisin bolivariaanisen hankkeen voitot.

Sama idea demokraattisesti valittujen johtajien väkivaltaisesta syrjäyttämisestä on Matlhakosta jo nähty käytännössä Jacob Arbenzin, Salvador Allenden, Maurice Bishopin, Patrice Lumumban ja monien muiden kohdalla. 

Kansainvälisen yhteisvastuun kipeä tarve

Parhaillaan politiikan tohtorintutkintoaan valmisteleva mies näkee viimeaikaiset tapahtumat niin Latinalaisessa Amerikassa, Turkissa, Balkanilla ja viimeisimpänä Ukrainassa osoituksena edistyksellisen kansainvälisen yhteisvastuun kipeästä tarpeesta.

– Meidän on edelleen rakennettava globaalia, kansainvälistä solidaarisuusliikettä. Sellaisesta liikkeestä aikoinaan hyötyneinä ihmisinä meiltä löytyy luottamusta tällaisiin prosesseihin, Mathlhako toteaa ja viittaa apartheidin vastaiseen kamppailuun.

– Sellaisessa solidaarisuudessa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä vaan yhtäläisten liittolaisten kamppailusta saman päämäärän saavuttamiseksi eri ympäristöissä, selventää Matlhako, siteeraten Mosambikin vapautusrintama FRELIMO:n edesmennyttä johtajaa Samora Machelia.

Poliittiselta taustaltaan Matlhako on kommunisti. Nykyään hän toimii niin Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen keskuskomiteassa kuin poliittisessa toimikunnassa. Hänen mukaansa uuteen solidaarisuusliikkeeseen on sisällytettävä laaja antikapitalistinen ulottuvuus ja sitä on rakennettava antikapitalismin pohjalta.

Suomen sosiaalifoorumin verkkosivut >>>