Kohti Kööpenhaminan ilmastokokousta
Parituhatta ihmistä vaati Suomeen ilmastolakia lauantain Ihmistulva-mielenosoituksessa Helsingissä. Kulkue eteni Rautatietorilta Eduskuntatalolle, jonka luona muodostettiin ihmiskirjaimin viesti kansanedustajille: ilmastolaki nyt! Ilmastolaissa Suomi säätäisi sitovan tavoitteen vähentää ilmastopäästöjään viisi prosenttia vuodessa ilmastotieteen suositusten mukaisesti.
Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattori Meri Pukarinen Maan ystävistä totesi, miten Suomi ehtisi vielä ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta osoittaa kantavansa ilmastovastuuta ja toimivansa suunnannäyttäjänä myös muille Euroopan maille. Toistaiseksi ilmastolaki on voimassa vain Iso-Britanniassa, mutta kokemukset briteistä ovat hyviä.
Kampanja jatkuu
Tamperelainen maanystävä Hanna Hakko on mukana Polttava Kysymys -kampanjassa. Hän korostaa, että hyvin menneen Ihmistulvan jälkeenkin jatketaan kampanjointia ilmastolain puolesta.
– Kansanedustajille tarkoitettujen korttien lähettäminen jatkuu, ja pyrimme myös vaikuttamaan henkilökohtaisilla tapaamisilla niihin kansanedustajiin, jotka eivät vielä ole ilmastolain takana.
Hakko kertoo, että Ihmistulvan jälkeen ilmastolain taakse on saatu hieman yllättäenkin arvovaltaisia nimiä. Suomen ilmastopolitiikan pääneuvottelija Sirkka Haunia nimittäin kertoi YLEn Aamu-tv:ssä maanantaina kannattavansa ajatusta Suomen kansallisesta ilmastolaista. Haunia edustaa Suomea Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa.
Talouskriisi uhkaa Hanna Hakon mukaan kääntää motivaatiota pois ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ilmastokampanjoinnin eräs tavoite on edelleen pitää aiheen tärkeys tapetilla talousvaikeuksista huolimatta.
Energiaratkaisuissa on eroja
Syksystä on siis tulossa ilmastopoliittisesti erittäin tärkeä. Eduskunnan käsittelyyn tulee piakkoin ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko, johon lobbaamalla yritetään saada myös esitys päästöjä leikkaavasta ilmastolaista.
Ilmastolaki keskittyy tavoitetasoon, mutta Hanna Hakon mukaan myös käytännön energiaratkaisuista on erittäin tärkeää käydä keskusteluja.
– Maan ystävät ei kannata ydinvoiman rakentamista vaan päästötavoitteisiin pitää päästä energiansäästön ohella uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisäämällä, toteaa Hakko.
Tiedonantaja-tapahtuman ilmastokeskusteluun syyskuun viimeisenä lauantaina osallistuva ympäristöaktiivi muistuttaa, että oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole se ja sama, missä ja millä tavalla energiaa tuotetaan.
– Eri energiantuotantomuodoissa on suuria eroja sen suhteen, kenen niskaan vastuuta sälytetään, sanoo Hanna Hakko.
Karkaako kahden asteen tavoite?
Euroopan unioni ja G8-maiden johtajat tavoittelevat lämpenemisen rajaamista enintään kahteen asteeseen. Asiantuntijoiden mukaan tavoite merkitsee radikaaleja toimia päästöjen leikkaamiseksi. Muuten kahden asteen ilmastotavoite uhkaa karata poliittisten päätösten ulottumattomiin. Ilman määrätietoista ilmastopolitiikkaa ilmasto voi lämmetä jopa viisi astetta tällä vuosisadalla.
Neuvottelut eivät myöskään lopu Kööpenhaminan kokoukseen vaan etenkin teknisistä ratkaisuista ja yksityiskohdista neuvottelu jatkuu myös sen jälkeen.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
