Kohti sellaista, mikä ei vielä ole näkyvissä

Tiina Sandberg ei halua johdattaa seuraajia, vaan herättää kanssatoimijoita. Tuntuu siltä, että Sandbergin ajattelu ei rakenna liittolaisia uskon varaan, vaan tärkeämpää on yhteisen tarkkaavaisuuden löytäminen. Sandberg ei vaadi kuuliaisuutta, vaan kysyy: Mitä ajattelet, kun pysähdyt? Mitä näet, kun et enää reagoi vaan alat tarkastella?
Sandbergin johtajuus ei ehkä ole perinteistä karismaa eikä näkyvyyttä. Keskustelu hänen kanssaan saa kysymään: Mitä ajatella, kun aika tarvitsee uuden suunnan? Joitain perinteisiin nojaavia saattaa hirvittää, koska Sandbergin politiikka ei tuo mukanaan valmista suunnitelmaa, vaan kutsuu muita rakentamaan sitä yhdessä – ilman varmoja vastauksia mutta kirkkaan päämäärän suuntaan.

Tämä suunta ei ole kartalla. Se on vasta tuntu, heilahdus – viritys. Ehdotan Sandbergille suunnan nimeksi sosialismia. Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri ei tyrmää ajatusta. Jos ...