Kolumni: Terveydenhuollon keikahduspiste

Koronaepidemian voimistuminen omikron-muunnoksen rantauduttua Suomeen on parissa viikossa näyttänyt toteen sen mikä on suomalaisen terveydenhuollon tila vuosikymmenten leikkauspolitiikan jälkeen. Kun järjestelmän kestävyys joutui omikronin myötä testiin, luovuttiin nopeasti jäljityksistä, karanteeneista ja jopa testauksesta. Näin tehtiin siksi, että saadaan kaikki liikenevät hoitajat osastoille hoitotyöhön. Toimenpide on perusteltu, mutta outoa on se, ettei vieläkään esitetä hätätoimenpiteenä rahoituksen ohjaamista terveydenhuoltoon sen kapasiteetin kasvattamiseksi. Ei tämä ole viimeinen epidemia.

Suomessa tuotetaan terveypalvelut kustannustehokkaimmin kaikista Pohjoismaista. Koska riittäviä resursseja ei ole ollut, on ollut pakko luoda tapoja, joilla hoito on edelleen turvattu.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa ihmiset myös maksavat huomattavan suuren osuuden terveydenhuoltomenoistaan itse. Meillä osuus oli vuonna 2010, jolloin eri pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmistä tehtiin laaja vertailu, yli 20 prosenttia kun Tanskassa ...