Kolumni: Uhkapeliä kulttuurilla

Kansallisten taidelaitosten rahoitukset on vastikään turvattu ilahduttavalla lakimuutoksella. Muutos koskee Kansallisgalleriaa (eli Ateneumin, Kiasman ja Sinebrykoffin taidemuseot), Kansallisoopperaa -ja balettia sekä Kansallisteatterin rahoitusta, jota tullaan jatkossa nostamaan indeksikorotuksilla. Tätä ennen tuki on ollut harkinnanvaraista ja organisaatiot ovat tuen takaamiseksi pyrkineet näyttäytymään jatkuvasti kasvavina ja siten vaikuttavina. Lakimuutoksen ansiosta organisaatiot voivat toivottavasti keskittyä ohjelmatyöhön, eikä niiden kehitystyössään tarvitse nojata säätiöihin tai lahjoittajiin.

Lakimuutos ei valitettavasti helpota taiteen vapaan kentän eli pienten taiteilijaryhmien, yhdistysten tai bändien kaltaisten organisaatioiden tilannetta. Valtion kulttuurille kohdistamien varojen vähentyessä valta päättää siitä kenen toimista ja mistä näkökulmista Suomessa taidetta tehdään ohjautuu enenevästi yksityisille säätiöille ja lahjoittajille. Säätiöiden apurahat ovat merkittävä siivu taiteilijoiden ja myös tutkijoiden tuloista. Ulkopuolinen tuki on normalisoitunut ja esimerkiksi kaupungit voivat edellyttää, että niiden ...