Komeaa avaruushömppää

Sarjakuvien muuntaminen elokuviksi on tämän päivän megatrendi. Amerikkalaisten Marvelin ja DC Comicsin tuotantoa on valkokankaalla nähty jo vuosia, ja Euroopasta elokuvissa ovat seikkailleet niin Asterix kuin Corto Maltesekin.

Scifi-kulttuuripiireissä alkoi kohista, kun ranskalainen menestysohjaaja Luc Besson ilmoitti tekevänsä Valerian-sarjakuvan pohjalta filmatisointia. Pierre Christin’n käsikirjoittama ja Jean-Claude Mézières’n piirtämä avaruusseikkailusarja kertoo agenttipari Valerianin ja Laurelinen kosmisista seikkailuista. Suomessa Valerianin julkaisu alkoi vuonna 1973 Zoom-lehdessä, ja sen jälkeen Otava, Tammi ja Jalava ovat julkaisseet sitä albumimuodossa. Viimeisin albumi Muistoja tulevaisuuksista ilmestyi 2014.

Besson on kertonut haastattelussa, että haaveili Valerian-elokuvasta jo vuosia sitten.

Bessonin on tiedetty olleen Valerian-sarjakuvan fani jo pitkään. Yhteistyötäkin tehtiin: sarjan piirtäjä Mézières oli parikymmentä vuotta sitten mukana suunnittelemassa Bessonin The Fifth Element -elokuvaa.

Besson on kertonut haastattelussa, että haaveili Valerian-elokuvasta jo vuosia sitten. Besson sanoi olleensa epäilevällä kannalla, pystyykö avaruussarjakuvan visuaalista ilmettä ja valtavia visioita toteuttamaan ollenkaan elokuvamuodossa. Mieli muuttui, kun Besson seurasi ystävänsä James Cameronin suurprojektia, Avatar-elokuvaa, joka ilmestyessään vuonna 2009 oli digitaalisen 3D-elokuvatekniikan uranuurtaja. Besson vakuuttui uuden tekniikan antamista mahdollisuuksta, ja Valerian-elokuvan suunnittelu alkoi.

Avaruusasema Alpha

Kesällä ensi-iltaan ehtinyt Valerian and the City of a Thousand Planets on kaikkien aikojen kallein Hollywoodin ulkopuolella tehty elokuva, budjetiltaan lähes 200 miljoonaa euroa. Valtava budjetti näkyy etenkin upeasti toteutetussa visuaalisuudessa, josta Besson on aiemminkin saanut tunnustusta.

Harmi vain, että elokuva on sisältä ontto: käsikirjoitus on melkoisen kökkö ja vuorosanat välillä luokattoman huonoja. Pääosakaksikkoa esittävät Dane DeHaan ja Cara Delevingne ovat nuoria, varmasti useimmille katsojille uusia tuttavuuksia. Poptähti Rihanna tekee lyhyen roolisuorituksen, ja elokuvan alussa nähdään itse veteraaninäyttelijä Rutger Hauer pienessä osassa.

Elokuvan pohjana on vuonna 1975 ilmestynyt seikkailu Varjojen lähettiläs (L’ambassadeur des ombres). 2700-luvulle sijoittuvassa tarinassa Valerian ja Laureline lähtevät suorittamaan erikoistehtävää Alpha-nimiselle avaruusasemalle. Alpha on valtava kompleksi, johon on vuosisatojen aikana kulkeutunut lajeja eri puolilta universumia. Asema on värikäs, monikulttuurinen sekamelska, jossa kukin laji elää itselleen tyypillistä elämää sulassa sovussa – ainakin toistaiseksi.

Nyt aseman keskeltä on löydetty radioaktiivinen alue, kuin kasvain, joka laajenee ja uhkaa aseman asukkaiden tulevaisuutta. Mistä oikein on kyse, sitä agenttikaksikko päätyy selvittämään. Aseman komentajassa (Clive Owen) on selvästi jotain epäilyttävää. Ja miten koko soppaan liittyy 30 vuotta aiemmin kadonnut alkuperäiskansa, jonka kotiplaneetta tuhoutui galaktisen sodan sivutuotteena?

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Yhtymäkohtia sekä Bessonin aiempaan The Fifth Element –elokuvaan sekä Cameronin Avatariin on havaittavissa. Myös Bessonille ominaista huumoria viljellään rutkasti. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää.

Valitettavasti elokuvan juoni ja loppuratkaisut tuntuvat melkoisen naiiveilta. Valerianista löytyy Avatarin tapaan ”köyhän miehen” luonnonmukaisen elämäntavan ja rauhan ylistämistä sekä sodan- ja korruptionvastaista sanomaa. Enimmäkseen operoidaan turvallisella, niin sanotulla disney-akselilla.

Visuaalisesti näyttävä Valerian on pettymys.

Visuaalisesti näyttävä Valerian on pettymys. Kriitikoilta Bessonin uusin on saanut melko nuivan vastaanoton, eikä katsojiakaan ole toistaiseksi ilmaantunut tarpeeksi. Nähtäväksi jää, pääseekö Besson taloudellisesti omilleen: Valerian on ollut tuotantoyhtiölle valtava riski.

Besson on jo kertonut suunnittelevansa elokuvalle jatko-osia, mutta ne jäänevät vain haaveeksi, mikäli kassaan ei kilahtele tuloja.