Kommunisti ehdokkaaksi Chilen presidentinvaalissa

Chilen kadut täyttyivät – ei protestista, vaan ilosta. Kommunisti Jeannette Jara voitti laajan vasemmiston esivaalit ja lähtee ehdokkaaksi marraskuun presidentinvaaleihin. Voitto oli vuosien ruohonjuuritaistelun tulos.

Chilen vaalikevät kertoo laajemmasta ristiriidasta: työväenluokka kamppailee globaalisti pääoman ylivaltaa vastaan. Kapitalismi ei ole vain talousjärjestelmä – se on sääntö, jossa voitto menee ihmisarvon edelle. Jara muistuttaa, että politiikassa on kyse elämästä.

“Olen sanonut sen monta kertaa: en ole täällä myymässä tyhjiä lupauksia tai helppoja ratkaisuja. En tuo ihmeitä, mutta takaan, että teen väsymättä töitä maamme puolesta… Chilen kansa vaatii meiltä rehellisyyttä ja vastuuta. Se pyytää myös, että politiikassa mukana olevat kuuntelevat ja vastaavat sen vaatimuksiin ja kiireellisiin tarpeisiin.”

Jaran asema työväenluokan ehdokkaana näkyy selvästi: hänen rinnallaan ovat sairaanhoitajat, kouluavustajat ja matalapalkkaiset duunarit. Häntä tukevat myös feministit, ympäristöliikkeet ja ay-liike – ei ulkomainen pääoma.

Tämä on luokkataistelua 2020-luvulla. Se ei näy enää vain tehtailla, vaan myös sosiaalisessa mediassa. Vallan ja toimijuuden uusjako tapahtuu monilla alustoilla – ja nyt se toi kommunisteille merkittävän voiton.

“Kuten johdin historiallista minimipalkan korotusta – ja se oli mahdollista – nyt toteutamme elämiseen riittävän 750 000 peson palkan… Haluamme lopettaa jonot terveydenhuollossa, lisätä erikoislääkäreitä ja välineistöä… ja aiomme kohdata järjestäytyneen rikollisuuden, vahvistamalla rajavalvontaa ja purkamalla pankkisalaisuutta rikosten tehokkaammaksi torjumiseksi.”

Presidenttikisasta tulee tiukka. Vastassa ovat José Antonio Kast ja Evelyn Matthei – molemmat autoritaarisen historian perillisiä. Kastin veli toimi Pinochetin talousministerinä, Matthei puolusti diktaattorin eläkeuudistuksia. Heidän kampanjansa nojaavat pelkoon ja ulkomaiseen rahoitukseen.

Jara rakentaa politiikkaa toivon varaan – ei tyhjän toiveikkuuden, vaan yhteisen kamppailun. Hänen puheissaan ei ole juhlapuheiden siloteltua kieltä, vaan säröjä, jotka kuuluvat kansan äänestä.

“Teille, hyväsydämiset chileläiset, jotka olette huolissanne niin kuin minäkin olen, lastemme ja maamme tulevaisuudesta, haluan antaa toisen lupauksen… huomisesta alkaen tulen luoksenne, yksi kerrallaan, tapaamme teidän kaupungeissanne ja naapurustoissanne… en puhuakseni itse, vaan ennen kaikkea kuunnellakseni teitä… haluan olla yhtä myös vihanne tai välinpitämättömyytenne kanssa… sillä kun todella kuuntelee, voi aina oppia jotain.”

Jaran kampanja osoittaa, että kapitalismille on vaihtoehtoja. Poliittinen muutos syntyy kollektiivisesta järjestäytymisestä. Historiaa ei tarvitse kirjoittaa uusiksi yksityistämällä kaikki. Myös julkinen, yhteinen ja demokraattinen voivat olla tulevaisuuden kieliä.

Kommunistien voitto inspiroi tovereita ympäri maailmaa. Somessa kiertää yksi hyvä lause: Tämä on meidänkin hetkemme.