Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Koronajäljitetyt: Työnantajat vakoilevat etätyöntekijöitä näiden kodeissa

    Ulkomaat
    Avainsanat: työelämä, korona, etätyö, verkkovakoilu
    18.11.2020 - 16:31
    Steven Hill
    etätyöskentelyä
    Espanjalainen mies tekee etätyötä kotonaan Madridissa. Kuva: Victoria Moreno-GIL/EPA-EFE/Shutterstock

    Työnteon tulevaisuus on nyt täällä, globaalin pandemian johdosta. Mutta tuleeko siitä työntekijän paratiisi, kun saa työskennellä kotona? Vai enemmänkin Big Brother -tyyppinen panoptikon?

    Työnantajien etätyöntekijöihinsä kohdistaman elektronisen valvonnan huolestuttava kasvu kilisyttää hälytyskelloja. Etätyön määrän kasvaessa pandemian seurauksena (42 prosenttia työntekijöistä Yhdysvalloissa työskentelee tällä hetkellä keittiöistä, olohuoneista ja kotitoimistoista käsin) lukuisat työnantajat ovat alkaneet vaatia työntekijöiltään vakoiluohjelmien lataamista tietokoneilleen ja älypuhelimiinsa. Firmojen päämääränä on valvoa työntekijöidensä tekemisiä päivän mittaan seuratakseen näiden työsuorituksia ja tuottavuutta ja vähentääkseen niin sanottua nettivelttoilua, ”cyber-slacking”.

    Hubstaffin yrityksille suunnattujen, työntekijän hiiren liikkeitä, näppäimistölyöntejä, vierailtuja nettisivuja, sähköpostia, tiedostonsiirtoja ja käytössä olevia sovelluksia jäljittävien ohjelmistotuotteiden myynti on jyrkässä kasvussa. Samoin on TSheetsin laita, jonka työntekijät lataavat puhelimilleen, jotta työnantaja voi jäljittää heidän sijaintinsa. Time Doctor-niminen tuote taas ”tallentaa videokaappauksia työntekijöiden näytöistä” sekä ”ottaa kuvan työntekijästä tietokoneen webbikameralla kymmenen minuutin välein”, raportoi mediaorganisaatio NPR. NPR:n haastattelema työntekijä kertoo: ”Jos olet pari minuuttia jouten, käyt vessassa tai keittiössä, ponnahdusikkuna ilmoittaa, että sinulla on 60 sekuntia aikaa jatkaa työntekoa tai katkaisemme työaikasi.”

    Firmojen päämääränä on valvoa työntekijöidensä tekemisiä päivän mittaan.

    Järjestelmä nimeltä InterGuard voidaan asentaa työntekijän koneelle salaa. Washington Postin mukaan järjestelmä luo aikajanan, josta käy minuutti minuutilta ilmi, mitä sovellusta tai nettisivua on käytetty, ja kategorisoi ne ”tuottaviin” ja ”tuottamattomiin”, minkä perusteella se listaa työntekijät näiden ”tuottavuuspisteiden” mukaan. Toiset työnantajat käyttävät matalamman teknologian lähestymistapaa ja vaativat työntekijöitä pysymään sisäänkirjautuneina etäkokousohjelmistoon, esimerkiksi Zoomiin koko päivän ajan, jotta heitä voidaan valvoa jatkuvasti.

    Valvonta-alan yritys Awareness Technologies kertoo myyntinsä kolminkertaistuneen covid-19-pandemian alusta. Myös Hubstaffin ja Teramindin johdosta kerrotaan yritysten seurantatuotteiden kysynnän kolminkertaistuneen. Nettisivulta, joka listaa ”työntekijöiden valvontaohjelmistoja USA:ssa”, löytyy lähes 70 tuotteita kauppaavaa yhtiötä.

    Vanhentunut lainsäädäntö pitää homman laillisena

    Verkkovalvontatoiminnan jyrkästä kasvusta huolimatta se on edelleen laillista puuhaa Yhdysvalloissa. Eri osavaltioiden lainsäädännössä on vaihtelua sen suhteen, tuleeko yhtiöiden tiedottaa työntekijöilleen jäljitysohjelmien käytöstä. Todellisuudessa ”työkoneella ollessa ei ole minkäänlaista yksityisyyttä”, toteaa Yhdysvaltain työoikeuksien insituutin puheenjohtaja Lewis Maltby. ”Pomosi todennäköisesti tarkkailee mitä hyvänsä ja kaikkea, mitä teet.”

    Nykyinen lainsäädäntö on laajalti vanhentunutta, sillä se perustuu vuoden 1986 sähköisen viestinnän tietosuojalakiin, jolloin sähköisen viestinnän ensisijainen muoto oli puhelin. Niinä kaukaisina aikoina pöytätietokoneet olivat vasta tuloillaan kansan käyttöön, eikä älypuhelimia ollut vielä olemassa edes pilkkeenä Steve Jobbsin silmäkulmassa.

    Nyt, koronaviruspandemian puitteissa Pricewaterhouse Coopersin ja Salesforcen kaltaiset yhtiöt ovat kehittäneet tunkeilevia sovelluksia, joiden avulla yritysten on mahdollista koko ajan pysyä kärryillä työntekijöidensä terveydentilasta. Usein niihin liittyy järjestelmä, joka jäljittää kontakteja työntekijöiden välillä toimiston sisällä, sekä älypuhelinsovellus, joka kerää tietoa näiden terveystilanteesta. Useat suuret yhdysvaltalaiset työnantajat, mukaan luettuna Amazon, Walmart, Home Depot ja Starbucks, mittaavat työntekijöidensä ruumiinlämmön ennen kuin nämä saavat tulla työpaikalle. Toki työnantajilla on pätevä tarve kerätä välttämätöntä dataa turvatakseen työpaikat erityisesti pandemian kohdalla. Mutta mikä on terveyteen puuttumisen asianmukainen taso? Kuinka vapaaehtoista työntekijöiden osallistuminen on, ja kuka siitä päättää?

    Jatkuvan kotona tapahtuvan elektronisen Big Brother-valvonnan todellisuus on, että etätyöntekijät ovat alkaneet joukoittain valittaa loppuunpalamisoireista paineen alla. Etätyötä tekevien yhteisö Fishbowlin kyselytutkimuksessa selvisi, että kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista oli joutunut käyttämään ”sovellusta tai laitetta, joka sallii työnantajayrityksen jäljittää kontaktit kollegojen kanssa.” Yhtä moni pelkäsi, että heidät leimataan ongelmanaiheuttajiksi, tai he menettävät työnsä, jos he puhuvat suunsa puhtaaksi. Ja koska etätyöntekijät harvoin tapaavat toisiaan – enenevissä määrin he eivät välttämättä edes tunne toisiaan – nämä osatekijät hankaloittavat työvoiman järjestäytymistä ja kollektiivisia vaikutusmahdollisuuksia entisestään.

    Yhdysvaltojen ammattiyhdistykset ovat olleet hitaita ajamaan vanhentuneiden lakien päivittämistä. Elektroniikka-alojen yhteinen ammattiliitto UE on tehnyt töitä pahimpien väärinkäytösten kitkemiseksi. Tarina on mennyt ohi myös työväestömyönteisiltä tiedotusvälineiltä. Liittojen ei pitäisi vaatia pelkästään lainsäädännön päivittämistä ja elektronisen vakoilun rajoittamista, vaan miksei saman tien sitä, että kotoa käsin työskentelevät saisivat korvauksen kotien, hyödykkeiden ja internetin käytöstä? Samoin sitä, että työnantaja olisi edelleen vastuussa välineiden ja turvallisen työympäristön järjestämisestä, kodeissakin.

    Työn tulevaisuudesta on tullut epävarmempaa kuin koskaan aikaisemmin.

    Etätyön kasvu – uusi normaali?

    Etätyötä tekevien määrän noustessa kasvaa myös huoli työntekijäpuolen edustajien piirissä. Tuleeko tästä pian ”uusi normaali”? Gartner Inc.:in tutkimuksessa selvisi, että 74 prosenttia yhtiöistä aikoo pitää jonkin määrän työntekijöistään pysyvästi etätyöstatuksella, ja lähes neljäsosa vastaajista sanoi aikovansa siirtää vähintään kaksikymmentä prosenttia konttorilla työskentelevistä pysyvästi etätöihin. Google/Alphabet ilmoitti juuri, että se pitää sen 200 000 kokoaikaista ja sopimustyöntekijää kotona vähintään kesäkuuhun 2021 asti. Puolet Facebookin työntekijöistä työskentelee kotonaan tulevalla vuosikymmenellä. Hub International, joka on kansainvälinen vakuutusmyyntifirma, on laittanut 90 prosenttia työvoimastaan etätöihin. Social Europen mukaan: ”Maailman suurin puhelinpalvelukeskus Teleperformance arvioi, että 150 000 sen työntekijää (lähes puolet sen työvoimasta maailmanlaajuisesti) ei palaa fyysisesti takaisin työpaikoille.”

    Stanfordin ekonomisti Nicholas Bloom sanoo: ”Kyselytutkimus, joka on erillinen osa firmojen epävarmuustekijöihin liittyvää tutkimustani Atlantan Keskuspankin ja Chicagon yliopiston kanssa, viittaa siihen, että kotona tehtyjen työpäivien osuuden odotetaan nelinkertaistuvan covid-19-virusta edeltävistä ajoista, viidestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin.”

    ”Kymmenillä yrityksillä, joiden kanssa olen puhunut, tyypillinen suunnitelma näyttää olevan, että töitä tehdään kotona yhdestä kolmeen päivään viikossa, ja muina aikoina tullaan toimistolle.”

    Mutta kaikki etätyötä tekevät eivät ole luodut tasa-arvoisiksi. Bloom jatkaa: ”Kaiken kaikkiaan tässä luodaan epätasa-arvon aikapommia. Tuloksemme osoittavat, että koulutetummat ja enemmän ansaitsevat työntekijät työskentelevät paljon todennäköisemmin kotoa käsin, joten heille edelleen maksetaan palkkaa ja he voivat kehittää osaamistaan ja edistää urakehitystään. Samaan aikaan ne, jotka eivät voi työskennellä kotoa joko työnsä luonteen vuoksi tai koska heillä ei ole sopivia tiloja tai internet-yhteyttä, jäävät kyydistä. Heidän tulevaisuudennäkymänsä ovat kolkot, jos heidän taitonsa ja työkokemuksensa rapautuvat sulkutoimien pidentyessä, ja senkin jälkeen.”

    Työn tulevaisuudesta on tullut epävarmempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tässä ”uudessa uljaassa maailmassa” ammattiliittojen ja niiden edustajien on varmistettava, etteivät yritykset käytä pandemiaa tekosyynä etätyötä tekevien työehtojen heikentämiselle. On helppo nähdä rajalinjojen sumentuvan ”etätyön” ja ”alustatyön” välillä, mistä seuraa ”uberisaatio”, kun työ järjestetään itsenäisten sopimusten, tehtaillun itsensätyöllistämisen ja projektityön kautta, jotka voidaan helposti ulkoistaa etäkohteisiin pienemmillä kuluilla.

    Työntekijäpuolen edustuksen on puskettava vahvaa ja nykyaikaista tietosuojan oikeudellista kehystä. Siinä on oltava efektiivinen toimeenpanosysteemi yksityisyysloukkauksia vastaan, joka ehkäisee laitonta vakoilukäyttäytymistä. Etätyöstä ei saa tulla liukumäkeä kohti Big Brother-panoptikonia, joka tunkeutuu yhteiskuntaan yhä syvemmin, koteihimme asti.

    Steven Hill

    Käännös Maria Malmström

    Hill on kirjottanut teoksen ”Raw Deal: How the Uber Economy and Runaway Capitalism Are Screwing American Workers and Expand Social Security Now: How to Ensure Americans Get the Retirement They Deserve”.

    Lähde: Independent Media Institute

    This article was produced by Economy for All, a project of the Independent Media Institute.

    Alkuperäinen artikkeli:

    https://www.neweurope.eu/article/corona-fied-employers-spying-on-remote-workers-in-their-homes

    Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa!

    Uusimmat artikkelit

    Suomalaisuuden määrittely on jälleen politisoitunut. Kuva Aleksi Marti.
    Teoria
    11.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tutkija kehittäisi avoimen Suomen kertomusta

    Kun yhteiskunta horjuu, tarinat menneisyydestä alkavat jäsentyä uudelleen.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    Tiedonantaja

    Uudet verkkosivut ja Tiedonantaja-festivaali käynnistyy 11.-12.10.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    TA

    Tiedonantaja-festivaali Pasilassa 11.-12.10. – katso ohjelma ja tiedot!

    6.10. Kuva Imani McCray
    Ulkomaat
    9.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pyssyn piippu vääntyi uuteen solmuun – Avicin säätiö edistää taiteen roolia rauhantyössä

    15 Boys salvaging a destroyed building in the Gaza Strip
    Ulkomaat
    8.10.2025
    Tapio Siirilä

    Tuhottu Gaza

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste

    Mekanismi M icon