Kovatuloisin kärki karkuteillä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 41/2006.

Viime viikolla julkistettujen vuoden 2005 verotustietojen mukaan tuloerot ovat Suomessa edelleen kasvamassa räjähdysmäistä vauhtia. Sama suunta on vallinnut jo reilut kymmenkunta vuotta.

Palkituimmat johtajat löytyvät valtionyhtiö Fortumin ja valtion osakkuusyhtiön Sammon sekä pörssiyhtiöiden palkkalistoilta.

Demariministereiden johdolla masinoitu Fortumin optio-ohjelma tuo edelleen huipputulot Fortumin johdolle. Kärkipaikan ottaa toimitusjohtaja Mikael Lilius, joka maksoi 4,4 miljoonan euron ansiotuloista veroa vain 37 prosenttia.

Fortumin tapauksessa optiomiljoonat ovat seurausta yhtiön monopoliasemasta. Sen markkina-arvo on sidoksissa tulokseen, mihin vaikuttaa kallis sähkön hinta. Fortum sai lisäksi valtiolta ilmaisia päästöoikeusosuuksia, joilla se rahasti myymällä niitä eteenpäin.

Energiaoptiot maksaa siis viime kädessä suomalainen kuluttaja.

Myös Sammon ja Nokian johto tienaa miljoonaluokan vuosituloja.

Sen sijaan suomalaisten selkeän enemmistön – noin 3,5 miljoonan ihmisen – vuositulot jäävät alle 25 000 euron. Pienituloisimmat eläkeläiset joutuvat tyytymään murto-osaan tästä.

Verotus suosii rikkaita

VATT:n tutkimusten mukaan tuloerojen voimakkaan kasvun takana on ennen kaikkea vuodesta 1993 alkaen toteutettu veropolitiikka.

Rikkain prosentti on kasvattanut viimeisen viidentoista vuoden aikana tulojaan jopa 172 prosenttia, kun kaikkien kansalaisten keskimääräiset tulot ovat samana ajanjaksona nousseet noin 30 prosenttia. Pienituloisimpien kohdalla parannusta on tapahtunut vain hieman.

Tuloerojen kasvu johtuu pääosin osinkotulojen kasvusta. Osinkoja verotetaan pääomatuloina huomattavasti kevyemmin kuin ansiotuloja.

Pääomatuloista ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Niinpä esimerkiksi SanomaWSOY:n suuromistajan Aatos Erkon 80 000 000 euron pääomatulopotista ei heru senttiäkään Helsingin kaupungin julkisiin palveluihin.

Erkon kokonaisveroprosenttikin on vain vaivaiset 29 prosenttia. Ylimmissä tuloissa Suomessa onkin VATT:n tutkimuksen mukaan käytännössä noin 35 prosentin tasoa oleva tasavero.

Pörssiyhtiöille ennätystulokset

Samaan aikaan Kauppalehti kertoo, miten Suomen pörssiyhtiöt tahkoavat kaikkien aikojen ennätystuloksia. Tulosvetureina ovat ennen kaikkea metalli- ja konepajayhtiöt. Esimerkiksi Outokumpu paransi tulostaan viime vuodesta 270 miljoonaa euroa. Myös ohjelmistoyritysten kasvu jatkuu voimakkaana.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan myös metsä- ja kemianteollisuuden vienti vetää ja niidenkin talous on elpymässä.

On arvioitu, että pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos kasvaa tänä vuonna noin 28 prosenttia. Tuloksesta valtaosa, noin yhdeksän miljardia euroa, jaetaan keväällä osinkoina sijoittajille.

Investointeihin ei pörssiyhtiöillä ole innostusta. Rahat kierrätetään takaisin omistajille, mikä merkitsee esimerkiksi teollisuuspääomille jopa 16 prosentin oman pääoman tuottoa.

Työnantajalla ei palkkamalttia

Elinkeinoelämän keskusliiton vaatima palkkamaltti ei näytä koskevan liittoa itseään. Esimerkiksi EK:n työmarkkinajohtajan Seppo Riskin tulot nousivat edellisvuoteen verrattuna noin kymmenen prosenttia ja suurimpien yhtiöiden toimitusjohtajien tulot keskimäärin 19 prosenttia.

Samalla ajanjaksolla palkansaajien keskiansiot nousivat vain noin 3,5 prosenttia.

(MK)