Köyhien ja kurjien ruikutusjuhla

Tämä Suomessa vellova negatiivisuuden ilmapiiri on kertakaikkiaan käsittämätön! Minä en ole sotkeutunut mihinkään laittomuuksiin, eikä myöskään kaverini, eikä etenkään anoppini, tutuista ministereistä nyt puhumattakaan. Älkääkä menkö takapihalleni salaojaputkeen vilkaisemaan, koska etenkään siellä ei ole kerta kaikkiaan mitään laitonta. Itse lähdin pahimman kohun keskeltä pikku hermolomalle veroparatiisisaarille. Säät ovat upeat, tilit selvät eikä laittomuuden häivääkään sinitaivaalla.

Ennen lähtöäni muuten asensin web-kameran Hakaniemen torin nurkalle: mukava katsella täältä lämpimästä, kun köyhät siellä ruikuttavat minkä ehtivät.

Köyhistä puheen ollen, täällä tulee monenlaisia fantastisia innovaatioita mieleen. Kuten tämä: aletaan kutsua työttömiä yrittäjiksi! Se alentaa työttömyyttä ja lisää yrittäjyyttä. Kuulin myös, että hallitus aikoo työllistää työttömiä innovaatioseteleiden avulla, ja innovaatiot taas voidaan pistää innovaatiopankkiin. Mielestäni työttömät voitaisiin pistää myös kuntouttavaan innovaatiotoimintaan, ja itse puolestani lupaan laittaa omat innovaationi innovaatioparatiisiin! Vielä kun saisi johonkin väliin digitalisaatiota, ay-liike fuusioituisi ek:hon ja köyhät katoaisivat maan päältä, niin syntyisi uutta kivaa kaupunkikulttuuria.

Kokonaisuutena olen siis oikein tyytyväinen osa-aikatyöministeri Jari Lindströmin linjauksiin, mitä nyt työttömiä olisi voinut syyllistää vielä hieman enemmän.

Vappuhan on oikein pahinta köyhien ja kurjien ruikutusjuhlaa. Allekirjoittanut ei ininää luojan kiitos joutunut kuuntelemaan, mutta ajattelin silti tehdä muutamia raikkaita ja täysin uudenlaisia ehdotuksia, miten saataisiin tunkkainen työväenliike tähän päivään. Työväenpuolueiden kannattaisi mielestäni ryhtyä kannattamaan vapaata markkinataloutta, paikallista sopimista, konsultteja, yksityistämistä ja julkisen sektorin leikkauksia. Nythän kuitenkin ovat hyvät neuvot kalliit, mutta tietysti nämä omanikin maksavat ihan tuntuvasti.

Potilas hiihti 40 asteen pakkasessa umpihangessa talvisodan hengessä ja mitään valittamatta halki laajan sote-alueensa 120km lähimmälle terveysasemalle. Tohtori pyysi avaamaan suun, naputteli polveen ja totesi sen jälkeen: muuten olette ihan kunnossa, mutta teitä vaivaa negatiivinen asenne! Mitä ihmettä, protestoi potilas. Ettehän te tohtori hyvä voi tuollaista huuhaata minulle diagnoosiksi laittaa ja sitten vielä laskuttaa valinnanvapauden käytöstä!

– Noh, vastasi tohtori: minä olenkin kauppatieteen tohtori.