Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kreikka-sopimus ennenaikainen ilonaihe

    Pääkirjoitukset
    19.8.2011 - 12:18
    Erkki Susi
    Olli Urpela
    Valtiovarainministeri Urpilainen esitteli helmikuussa demareiden talous- ja vero-ohjelmaa. / Olli Urpela |

    Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kertoi tiistaina ilosanoman, jonka mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet sopuun lainavakuuksista.

    Sopimuksen mukaan Kreikka tekee käteistalletuksen Suomen valtion tilille. Varat sijoitetaan vähäriskisiin arvopapereihin. Suomi tekee päätökset sijoituskohteista konsultoiden Kreikkaa. Summa kattaa yhdessä kertyvien korkojen kanssa Suomen antaman lainatakauksen. Suomi on ilmoittanut voivansa osallistua uusiin tukipaketteihin vain sillä ehdolla, että se saa tuelleen vakuudet. Sopimus merkitsee sitä, että Suomi voi olla mukana seuraavassa Kreikan tukipaketissa.

    Suomen ja Kreikan välinen sopimus vaatii vielä myös muiden euromaiden hyväksynnän. Näin moni olennainen yksityiskohta on edelleen auki, esimerkiksi se, suostuvatko muut euromaat rahankierrätykseen, kiertäähän siinä yhteistä hätäapua. Jos Kreikan antama käteinen raha vuotaa Suomen laariin, moni muukin maa voi vaatia samanlaista etua. Kreikan käteispotin suuruuskaan ei ole tiedossa. Mitä pienempi talletus on, sitä huterammin sitä voidaan pitää aitona vakuutena.

    Sekään ei ole selvillä, miten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suhtautuu järjestelyyn, jossa Kreikalle myönnettyä lainarahaa sijoitetaan Suomen valtion tilille.

    Myös esitetyn mallin tehokkuutta epäillään, kun Suomi takaa lainaa Kreikalle, joka palauttaa siitä ison osan takaisin Suomelle. Ja koska Kreikalla ei ole rahaa, se joutuu käyttämään Suomelle antamiinsa käteisvakuuksiin osan muilta mailta saamistaan tukilainoista tai valtionyhtiöidensä myynnistä saamistaan rahoista.

    Kreikalle luvatun toisen yli sadan miljardin euron ”pelastuspaketin” piti panna pankit ja muut Kreikan yksityiset rahoittajat kantamaan osa tukirahoituksen taakasta, ja näin virallisesti onkin asian laita, näin nuo pankit ja muut rahoituslaitokset lupasivat. Tämän asetti ehdoksi myös Suomi.

    Useiden arvioiden mukaan kyse on kuitenkin ennemmin pankkien paapomisesta, josta niille kertyy kelpo tuottoa eikä suinkaan tappiota. Ja Suomi kuuluu tämänkin paapomisen maksajiin.

    Virallinen tulkinta taakanjaosta on kriittisten arvioiden mukaan keskeisiltä osin pelkkä silmänkääntötemppu. Todellisen taakanjaon asemesta Kreikan hätärahoitukseen osallistuminen tietää pankeille ennemmin Suomen kaltaisten maksajamaiden takaamaa tuottoa kuin tappioita.

    Pankkien ja Kreikan muiden yksityisten rahoittajien osallistuminen Kreikan ”pelastamiseen” perustuu monimutkaiseen velkakirjavaihtojen, tukiluottojen ja takausten yhdistelmään, jonka lopputuloksena Kreikan rahoitusasema kohenee vähän entistä pidempien laina-aikojen ansiosta, mutta velkojen määrä pysyy lähes ennallaan.

    Kreikkaa rahoittavien pankkien luottoriskit pienenevät ja tuotto varmistuu, kun ne saavat Kreikka-luotoilleen muiden euromaiden tarjoaman takauksen, kun taas Suomen ja muiden Kreikan hätärahoitusta ja euromaiden vakausrahastoa kustantavien ja takaamien maiden kustannukset, vastuut ja riskit kasvavat.

    Sopimuksen mukaan pankit vaihtavat erääntyviä vanhoja luottoja entistä pitkäaikaisemmiksi uusiksi lainoiksi, mutta saavat kukin uusien luottojen turvaksi AAA-luokan vakuuksia. Kreikan valtio toimittaa panteiksi esimerkiksi Euroopan Investointipankin tai vastaavien puolivaltiollisten EU-toimijoiden korkealaatuisia velkakirjoja.

    Kreikan valtiolla ei ennestään ole EIP:n tai muidenkaan luotettavien EU-tahojen velkakirjoja hallussaan, joten sen on ostettava niitä tarvittava määrä velkakirjamarkkinoilta. Ostoihin tarvittavat rahat Kreikka lainaa euromaiden vakausrahastolta EFSF:ltä. Näin pankkien Kreikka-riski vain näyttää kasvavan. Käytännössä pankkien luottoriski kuitenkin kutistuu olemattomaksi, kun Kreikka-riski muuttuu esimerkiksi EIP-riskiksi. Kreikan roskalainat saavat suojakseen AAA-luokan turvan.

    EU:n ja pankkien taakanjakosopimusta onkin sanottava suoranaiseksi tosiasioiden vääristelyksi. Virallisten laskelmien korkovirhe on niin suuri, että sen täytyy olla tarkoituksellista yleisön ja tietämättömien poliitikkojen harhauttamista.

    Joten Urpilaisen ja hallituksen ei kannata iloita vakuusratkaisusta, vaan ottaa selvää, mistä pelistä mahtaakaan olla kyse.

    Uusimmat artikkelit

    Suomalaisuuden määrittely on jälleen politisoitunut. Kuva Aleksi Marti.
    Teoria
    11.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tutkija kehittäisi avoimen Suomen kertomusta

    Kun yhteiskunta horjuu, tarinat menneisyydestä alkavat jäsentyä uudelleen.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    Tiedonantaja

    Uudet verkkosivut ja Tiedonantaja-festivaali käynnistyy 11.-12.10.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    TA

    Tiedonantaja-festivaali Pasilassa 11.-12.10. – katso ohjelma ja tiedot!

    6.10. Kuva Imani McCray
    Ulkomaat
    9.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pyssyn piippu vääntyi uuteen solmuun – Avicin säätiö edistää taiteen roolia rauhantyössä

    15 Boys salvaging a destroyed building in the Gaza Strip
    Ulkomaat
    8.10.2025
    Tapio Siirilä

    Tuhottu Gaza

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste

    Mekanismi M icon