Charles Chaplinin (1889-1977) rakastetun kulkurihahmon ensiesiintymisestä tuli helmikuussa kuluneeksi 100 vuotta.

Chaplin aloitti elokuvauransa Kaliforniassa 1914 ja esiintyi vuoden aikana 35 elokuvassa. Tuolloin syntyi myös Chaplinin kulkurihahmo ja sille ominaiset tunnusmerkit: isot kengät, pieni hattu, hammasharjaviikset, kävelykeppi ja ankkakävely.

Pohjois-Amerikassa on kulkureilla ollut suuri merkitys liikkuvana halpatyövoimana. Hoboina tunnetut kulkumiehet liikkuivat yleensä pummilla rautateitä pitkin aina sinne, missä oli tarjolla hanttihommia – usein sesongin mukaan. Tunnettuja hoboja olivat muun muassa kirjailija Jack London sekä muusikko Woody Guthrie.

Chaplinin esittämä kulkurikin työskentelee usein ”paskaduuneissa” ja ammattimiehen apuna. Hänet nähdään muun muassa hammaslääkärin apulaisena, pianonkantajana ja remonttimiehenä.

Eräs kuuluisimpia tehtäviä on Nykyaika-elokuvassa nähty pesti liukuhihnan ääressä ahertavana duunarina, jolle pakkotahtinen työ tekee tepposet. Ikimuistoisessa kohtauksessa kulkuri imaistaan tehtaan hammasrattaiden väliin, mikä toimii allegoriana teollisuuskapitalismin pakkotahtiselle tuotannolle: työläinen on pahimmillaan vain ratas osana suurempaa, kasvotonta ja kylmää koneistoa.

Ihminen vastaan esineiden maailma

Ranskalainen elokuvakriitikko André Bazin huomauttaa, että Chaplinin kulkurihahmon kautta esittämään yhteiskunnan arvosteluun suhtauduttiin varauksellisesti tämän elinaikana. Bazinin mukaan tämä liittyy Chaplinin taitoon asettua aiheen yläpuolelle ja antaa etusija tyylille.

– Toki Nykyaika ottaa aivan selvästi kantaa ihmisen puolesta yhteiskuntaa ja sen koneita vastaan, mutta se ei tee sitä politiikan ja yhteiskuntatieteiden häilyvällä, satunnaisella tasolla vaan yksinomaan moraalisesti ja aina tyylin kautta.

Bazin näkee Chaplinin kulkurin myyttisenä hahmona, joka on olemukseltaan yhteiskuntaan sopeutumaton. Kulkuri on jatkuvasti vaikeuksissa poliisin kanssa. Hän joutuu myös hankaluuksiin esineiden kanssa, olipa kyseessä sitten tikapuut, herätyskello tai portaat. Tämä voidaan tulkita eräänlaisena vieraantumisena, jota vastaan kulkuri kamppailee käyttämällä esineitä muihin tarkoituksiin kuin mihin niitä on alun perin tarkoitettu. Tuloksena on ratkiriemukasta komediaa, joka esimerkiksi edellä mainitussa Nykyajassa tuo esiin ihmisen ja hänen luomiensa esineiden ristiriidan, joka koneiden aikakaudella vaikuttaa syvällisesti myös historiaan ja yhteiskuntaan.

Chaplinin kulkuri kehittyi alkuaikojen ilkeästäkin laitapuolen kulkijasta hahmoksi, joka kävi läpi monenlaisia vaiheita, niin ammatteja kuin ihmissuhteita. Bazinin mukaan kulkuri tuli Kultakuume-elokuvassa kehityksensä päätepisteeseen, vaikka hänen mielestään ei Kultakuumeessa enää ollutkaan parhaimmillaan.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (ent. Elokuva-arkisto) esittää keväällä Chaplinin kulkurielokuvia elokuvateatteri Orionissa Helsingissä. Sen lisäksi Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa on heinäkuuhun asti avoinna Chaplin kuvissa –näyttely.