Kulttuurilehtituen leikkaus johtaa lehtikuolemiin

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt Taiteen edistämiskeskus TAIKE:n uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.

Eduskunta ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä budjetista, joten leikkaukset voi vielä perua. Poliittisella ohjauksella asiaan voisi Kultin näkemyksen mukaan vielä puuttua, ja tuleekin puuttua. Kultti vaatii hallitusta turvaamaan pienlehtien olemassaolon ja poistamaan leikkaukset.

– Tämä on monille erikoislehdille todellinen katastrofi, ja osa lehdistä joutuu lopettamaan toimintansa. Jo painokustannusten ja postin hintojen jatkuvat korotukset ovat olleet viime vuosina suuri haaste ilman tätäkin järkyttävää uutista. Tämän vuoden valtionapukriteereissä korostettiin vielä, kuinka lehtien palkkojen ja palkkioiden tulee olla riittäviä. Tämä yhtälö on käytännössä täysin mahdoton samalla kun valtionapuja leikataan, harmittelee Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen.

Median kustannuskriisi on suuri uhka Kultin jäsenlehdille.

Kulttuurilehdille kaavaillun leikkauksen mittakaava (mahdollisesti jopa 120 000 €) on kaikkien valtion sinällään ymmärrettävien säästötoimien keskellä mitätön, mutta sen vaikutukset median kokonaisuuteen ovat valtavia. Samalla kun yleisön mahdollisuus saada erilaisia näkökulmia kapenee, toimittajien työmahdollisuudet vähenevät entisestään.

– Taiken tiedotteessa luvataan, että heidän avustustensa yleisleikkauksesta huolimatta on mahdollista turvata eri taiteenalojen uudistumisen mahdollisuudet. Sitä ei kerrota miten erikoislehtien uudistuminen – esimerkiksi niiden digisiirtymä – turvataan tilanteessa, missä suurimmat leikkaukset kohdistetaan juuri niihin. Kulttuurilehtiin tehtävät leikkaukset huonontavat myös taiteenalojen asemaa. Samaan aikaan kun valtavirtamediat ovat vähentäneet rajusti kritiikkejä ja yleensä kulttuurijuttuja, näin kohdennettu leikkaus juuri tähän alueeseen erikoistuneeseen mediaan vie tuhkatkin pesästä, Rantanen muistuttaa.

Median kustannuskriisi on suuri uhka Kultin jäsenlehdille. Nämä lehdet ovat omien taiteen- ja tieteenlajiensa keskeisiä keskustelufoorumeita, ja niillä on suuri vaikutus siihen, miten niiden aiheet suodattuvat yleisjulkisuuteen.

– Lisäksi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet kärsivät siitä mistä valtamediatkin, eli printtilehtien tilaaminen on vähentynyt. Juttuja luetaan mieluummin netissä, missä niiden odotetaan olevan ilmaisia. Niitä ilmaisia juttuja kuitenkin tulee vain jos journalismin tekemiseen tulee jostain resursseja, Rantanen jatkaa.

Vuonna 2023 Suomessa kulttuuri- ja mielipidelehdille myönnettiin valtionapua 798 000 €. Ruotsissa vastaava tuki lehdille vuonna 2022 oli noin 2,3 m€, ja Norjassa noin 2,7 m€. Kulttuurilehtien saama avustussumma on Suomessa huomattavan pieni verrattuna lähimpiin naapurimaihin. Kaikissa näissä maissa kulttuurilehdille myönnetty tuki on noussut tasaisesti – Suomessa ei.

Kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään.

– Kyllähän tämä on linjaus, jossa kuvitellaan, että myös pienellä kielialueella erikoismedian pitää olla kaupallisesti kannattavaa. Valitettavasti tästä seuraa journalistisen median monimuotoisuuden entistäkin vahvempi kaventuminen. Nyt jos koskaan kenen tahansa kannattaa tilata niitä lehtiä, joiden toivoo vielä jatkavan, toteaa Rantanen lopuksi.