Kunnat paikkaavat leikkauksia tarjoamalla maksutonta lastenkulttuuria

Lastenkulttuurin juhlaviikkoa vietetään valtakunnallisesti 18.–24.5.2026 aikana, jolloin eri puolilla Suomea järjestetään maksuttomia ja helposti saavutettavia kulttuuritapahtumia lapsille, nuorille ja perheille. Tapahtumaviikkoa koordinoi Suomen lastenkulttuuriliitto, ja sen tavoitteena on turvata lasten yhdenvertainen oikeus taiteeseen aikana, jolloin julkisen vallan leikkaukset heikentävät monien perheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten taloudellista liikkumavaraa.

Liiton mukaan juhlaviikko muistuttaa siitä, että taide ja kulttuuri ovat osa lapsen kasvua, hyvinvointia ja osallisuutta.

”Lastenkulttuurin juhlaviikko on koko maan yhteinen juhla, jota koordinoi Suomen lastenkulttuuriliitto. Viikon tavoitteena on muistuttaa taiteen ja kulttuurin merkityksestä lapsen kasvulle, hyvinvoinnille ja osallisuudelle sekä varmistaa, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin”, sanoo Suomen lastenkulttuuriliiton Anu Pynnönen (12.5.2026).

Kulttuurihyvinvointia arkeen – kunnissa laaja ohjelma

Monissa kunnissa juhlaviikko on kasvanut osaksi pysyvää kulttuuritoimintaa. Liperissä lapsia ja vanhempia kutsutaan yhteisiin musiikkituokioihin, joita ohjaa kulttuurikoordinaattori Reetta-Mari Kellokoski. ”Kulttuuri ja lastenkulttuuri ovat tärkeä ja iso osa kunnan arkea, ja lastenkulttuuri on ehdottomasti juhlimisen arvoista. On tärkeää päästä tapahtuman aikana kasvokkain vaihtamaan ajatuksia lasten ja perheiden kanssa siitä, mikä on juuri heille merkityksellistä taide- ja kulttuurielämyksiin liittyvissä asioissa”, sanoo Kellokoski.

Janakkalassa juhlaviikko laajenee tänä vuonna kaksiviikkoiseksi kokonaisuudeksi, joka täyttää kunnan teatterin, tähtitieteen, musiikin ja taidetyöpajojen ohjelmalla. Kulttuurituottaja Satu Ristola korostaa lapsiystävällisen kunnan vastuuta: ”Panostamme lapsiystävällisenä kuntana lastenkulttuuriin ja kulttuurihyvinvointiin, sillä jokaisella lapsella on oikeus iloon, osallisuuteen ja luovuuteen. Lastenkulttuuri synnyttää jotain korvaamatonta: yhdessäoloa, tunteita ja perheiden yhteyttä. Taiteen ja luovuuden kautta lapsi oppii näkemään mahdollisuuksia, uskomaan itseensä ja löytämään omat vahvuutensa”, kiteyttää Ristola.

Ristolan mukaan kulttuuritapahtumien tehtävä on myös yhteisöllisyyden vahvistaminen. Tapahtumiin voi osallistua yksin, kaveriporukassa tai perheen kanssa, ja lippujen hinnat pidetään matalina, jotta mahdollisimman moni voi osallistua. Tämä on merkittävää aikana, jolloin elinkustannusten nousu ja hallituksen leikkaukset kaventavat monien työväenluokkaisten perheiden mahdollisuuksia kulttuuriharrastuksiin.

Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus vastavoimana markkinaehtoistumiselle

Juhlaviikon ohjelmaa täydentävät myös yksityiset toimijat. Q-teatteri ottaa ensimmäistä kertaa Kulttuurin kummilapset -esityksen osaksi omaa ohjelmistoaan. ”Olemme kovin innoissamme täällä teatterilla, että meillä on mahdollisuus ottaa perusohjelmistoomme myös lastenkulttuuria pitkästä aikaa”, sanoo Q-teatterin yhteisöteatterin tuottaja Paula Kovanen.

Suomen lastenkulttuuriliiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta muistuttaa, että lastenkulttuurin saavutettavuus ei voi olla kiinni perheen varallisuudesta tai markkinoiden logiikasta. ”Lastenkulttuurikenttä tekee vuoden jokaisena päivänä töitä sen eteen, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeus kokea taidetta ja kulttuuria toteutuisi. Lastenkulttuurin juhlaviikko tuo tämän laajan ja monipuolisen tarjonnan näyttävästi esille. Samalla se luo uusia lastenkulttuurin verkostoja, synnyttää uusia rajapintoja ja innovoi uutta”, sanoo Valta.

Helsingissä Kulttuurikeskus Annantalon ohjelma on pitkälti lasten ja nuorten itse tekemää taidetta. Esillä on 7–18-vuotiaiden esittäviä teoksia, opastuksia ja työpajoja. ”Tuomme juhlaviikolla lasten ja nuorten äänen kuuluviin ja juhlistamme heidän tekemäänsä taidetta”, sanoo Annantalon kulttuurituottaja Anni Hiekkala.

Kulttuuri kuuluu kaikille – myös leikkausten aikana

Lastenkulttuurin juhlaviikko kokoaa yhteen kunnalliset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka pyrkivät turvaamaan lasten kulttuuriset oikeudet tilanteessa, jossa julkinen rahoitus on niukentunut. Maksuttomat tapahtumat ja matalat lippuhinnat ovat konkreettinen vastavoima kehitykselle, jossa kulttuuripalvelut uhkaavat keskittyä maksukykyisille.

Juhlaviikko muistuttaa, että kulttuuri ei ole ylellisyys, vaan osa hyvinvointia ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Se tarjoaa tilan, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat kohdata taiteen ilman taloudellisia esteitä – ja jossa yhteisöllisyys vahvistuu aikana, jolloin monet kokevat epävarmuutta työelämässä, opinnoissa ja arjen toimeentulossa.

---