Kunn(mm)allista säästämistä Janakkalassa

Alkuperäinen kirjoittaja:

– Janakkalan kunnan taloutta hoidetaan kuntoon tavallisten janakkalalaisten
kustannuksella. Kunnan päättäjät hieroskelevat tyytyväisinä
käsiään kunnan hyvästä taloudellisesta tuloksesta
tänä vuonna ja siitä, miten kaikki palvelut ovat kunnossa.

Näin päivittelevät

Kaisa

ja

Markku Tulander

.

– Mitä se palvelujen kunnossa olo Janakkalan päättäjille
merkitsee? Sitäkö, että lääkärille pääsee
vain keksimällä itselleen jotakin akuuttia vaivaa, jotta saisi
ajan päivystykseen? Muita aikoja ei terveyskeskuksesta saa.

Samaan aikaan, kun velaton kunta tekee vuodessa useita miljoonia euroja
voittoja, kaikki maksaa! Vieläkään kaikki ne, joille lakisääteinen
hammashuolto kuuluisi, eivät pääse kunnan hammaslääkäriin,
muttei se paljoa haittaa, kun siellä käyminen tulee maksamaan
yhtä paljon kuin yksityiselläkin.

Markku Tulander kertoo omakohtaisena kokemuksenaan, että hampaan
paikkaaminen terveyskeskuksessa maksaa parisataa vanhaa markkaa eli 35 euroa
kappale. Sen lisäksi tietysti pitää maksaa terveyskeskusmaksu.

Janakkalan kunta kerää uhkeita rahapottejaan kiskomalla kirjaston
varausmaksuissa, terveyskeskusmaksuissa ja ylipäätään
kaikissa maksuissa reilua eurolisää. Edes yksityiset firmat eivät
ole kehdanneet nostaa euroon siirtymisen myötä hintojaan yhtä
törkeästi kuin kunta.

Kunnan talous todella näyttää esimerkilliseltä, mutta
tavallisen kuntalaisen kohdalla on toisin, muistuttaa pariskunta, jolle
itselleen työttömyyskin on tullut tutuksi.

– Saattaa olla, että jollekin suurituloiselle päättäjälle
eivät kunnan perimät maksut ole mitään, mutta pienillä
tuloilla niistä kertyy vuoden mittaan melko kohtuuttomia summia, Kaisa
ja Markku Tulander laskeskelevat.

Kaisa Tulander kertoo Janakkalan kunnan viime vuosina liikelaitoistaneen
ja yksityistäneen toimintojaan yhä kiihtyvällä vauhdilla.

– Näyttää siltä, että verorahat osakeyhtiöitetään
ja säätiöidään jonnekin demokraattisen valvonnan
ulkopuolelle.

– Mitä valtio edellä, sitä kunnat perässä, Markku
muistuttaa ja jatkaa, että samat puolueethan siellä eduskunnassa
päättävät säästöistä kuin täällä
kuntatasollakin.

– Aika kaksinaamaista peliä pelataan, kun paikallistasolla valitetaan
kuntien valtionosuuksien leikkauksista ja kuitenkin samaan aikaan juuri
näiden valittajien omien puolueiden ”isot pamput” hoitelevat
valtion asioita. Mitenkähän tyhminä poliitikot meitä
tavallisia ihmisiä oikein pitävät, miettii myös Kaisa.

Omakohtaisesti perhe on joutunut kokemaan myös päivähoidon
ongelmallisuuden. Janakkalassa työttömien lapsilta evätään
laissa turvattu subjektiivinen oikeus päivähoitoon, ja kunnasta
tarjotaan ”hoitopaikaksi” seurakunnan kerhoa! Näin näppärästi
siirretään vastuuta ja kuluja kirkolle ja järjestöille.

Perhepäivähoidossa ollaan koko ajan laittomuuden rajamailla
ja yhdenkin hoitajan sairastuminen johtaa heti laittoman ylisuuriin ryhmiin
ja tilanteisiin, joissa hoitaja ei enää kykene huolehtimaan turvallisuudesta.
Toistaiseksi vanhemmat ovat olleet niin kilttejä ja sopeutuvaisia,
ettei

kukaan ole haastanut kuntaa tästä(kään) touhusta
oikeuteen, mutta miten lienee jatkossa?

Vanhukset luonnehtivat laitospaikkaansa vankilaksi, jossa vanhukset eivät
ole fyysisestikään aina turvassa, riittävää hoitoa
ja valvontaa kun ei saa, jatkuu synkkä kertomus nykypolitiikan seurauksista
ruohonjuuritasolla.

Ilmeisestikin Suomen kunnissa ajetaan hyvinvointivaltiota alas valtion säästötoimien
antaman savuverhon takana. Kun ihmiset kyselevät vastinetta veromarkoilleen,
ei vastuunkantajia löydy sen paremmin valtion kuin kuntatason päättäjistäkään.

– Kyllä täällä Suomessa näkyy kuitenkin rahaa
löytyvän armeijan tarpeisiin, että ”kelvattaisiin”
Natolle ja EU:llekin löytyy kyllä euroja, kritisoivat Markku ja
Kaisa nykylinjaa.

– Mielestäni meillä on varaa kunnollisen koulutukseen, lasten,-
vanhusten-, vammaisten- ja sairaanhoitoon, mutta ei aseisiin ja suuryritysten
sekä rikkaiden hyysäämiseen, jyrähtää Markku.
Janakkalaan tuli Lidlin keskusvarasto, eikä senkään kustannuksista
kunnalle ole paljon huudeltu.

– Valtion tasolla kaiken maailman pörssikeinottelijat ja suuret
firmat tuntuvat olevan

valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Mitähän lienee
päätöksiin vaikuttanut se, että ministereiden salkuista
löytyy samojen yhtiöiden osakkeita, joille tuet menevät,
kysyy Markku Tulander.

Nykyiset päättäjät eivät juuri kehuja saa.

– Tuntuu, että suomalaiset poliitikot elävät jossain niin
kaukana tavallisen ihmisen elämästä, ettei heillä enää
ole mitään yhteyttä arkeen. Heillä ei näytä
olevan aavistustakaan siitä kärsimyksestä, jota he harjoittamallaan
politiikalla aiheuttavat. Tai mikä vielä pahempaa, he eivät
yksinkertaisesti välitä, kun oma elämä on turvattu,
pariskunta miettii.

Seuraavat vaalit ovat jälleen sellainen paikka, jossa voidaan saada
aikaan muutos. Voitaisiin alkaa rakentaa Suomea, jossa ihmisten ja luonnon
hyvinvointi ajaa lyhytnäköisen voitontavoittelun edelle. – Se
edellyttää kuitenkin äänestäjiltä sitä,
että annetaan näille nykyisille poliitikoille ja valtapuolueille
kengän kuva takamukseen ja äänestetään vasemmistolainen
vaihtoehto eduskuntaan. Uskomme, että kommunistien nouseminen eduskuntaan
ensi maaliskuun vaaleissa avaa uuden poliittisen aikakauden Suomessa, arvelevat
Kaisa ja Markku Tulander lopuksi. (TA/Janakkala)