Kuntaliitto vaatii kokonaisremonttia asuntopolitiikkaan

Kuntaliitto julkaisi 16.4.2026 uuden asuntopoliittisen visionsa ja esittää laajaa uudistusta, jonka tavoitteena on turvata kohtuuhintainen asuminen, ehkäistä segregaatiota ja vahvistaa kuntien mahdollisuuksia vastata asuntomarkkinoiden kriisiin. Visio korostaa valtion ja kuntien yhteistä vastuuta tilanteessa, jossa Orpo–Purran hallituksen markkinaehtoistaminen, tukileikkaukset ja sääntelyn purku ovat heikentäneet erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten asemaa. (Kuntaliiton tiedote 16.4.2026)

Orpo-Purran hallitus on lakkauttanut keskeisiä valtiontuki-instituutioita, leikannut asumisen etuuksia ja vähentänyt valtion roolia asuntotuotannossa. Samalla asuntotuotanto on romahtanut, rahoitus kiristynyt ja asunnottomuus kääntynyt jyrkkään nousuun.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi, että perinteinen valtion tukema asuntotuotanto ei enää vastaa muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.

”Perinteinen valtion tukema asuntotuotanto ei ole vastannut nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin: se on raskasta, hitaasti käynnistyvää ja tarveharkintaista. Tarvitsemme joustavampia, nopeampia ja riskin jakamiseen perustuvia ratkaisuja valtion ja kuntien yhteistyönä”, sanoo Minna Karhunen, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja.

Kuntaliiton visio Kohti uutta asuntopolitiikkaa esittää, että valtion tulee määrittää pitkäjänteinen ja yli hallituskausien ulottuva tukitaso, jotta kunnat voivat suunnitella asuntotuotantoaan ennakoitavasti. Karhusen mukaan valtion on kannettava vastuunsa rahoituksen vakaudesta.

Kuntaliitto esittää myös tuetun asuntokannan sääntelyn keventämistä. Nykyiset rajoitukset estävät kuntien vuokrataloyhtiöitä käyttämästä kiinteistövarallisuuttaan lainojen vakuutena, mikä vaikeuttaa investointeja ja peruskorjauksia. Kuntaliiton mukaan rajoituksista tulee luopua, jotta kuntayhtiöt voivat hyödyntää omaa varallisuuttaan ja kehittää uusia rahoitusratkaisuja. Tämä olisi tärkeää erityisesti kunnissa, joissa väestö ikääntyy ja rakennuskannan korjausvelka kasvaa.

Kuntaliitto nostaa esiin myös verotuksen ongelmat. Rakentamisen kokonaisverotus on noussut tasolle, joka hidastaa kohtuuhintaisen tuotannon käynnistämistä. Kuntaliitto esittää määräaikaisia verovähennyksiä, jotka kohdennettaisiin tehokkaasti esimerkiksi peruskorjauksiin. Tämä olisi tärkeää myös kuntien omistamille vuokrataloyhtiöille, joiden taloudellinen liikkumavara on kaventunut.

Alueellisen eriytymisen torjunta on Kuntaliiton mukaan välttämätöntä. Suurissa kaupungeissa huono-osaisuuden kasautuminen on voimistunut, ja asumistukien leikkaukset ovat lisänneet asunnottomuutta myös alueilla, joilla se oli aiemmin lähes poistettu. Kuntaliitto esittää, että kuntien vuokrataloyhtiöissä tulisi voida siirtyä paikallisiin, kohdennettuihin asukasvalintakäytäntöihin. Karhunen korostaa, että kunnat tarvitsevat uusia keinoja ehkäistä eriarvoistumista.

Asunnottomuuden kasvu on Kuntaliiton mukaan hälyttävää. Vuonna 2023 Suomessa oli noin 3 600–3 800 asunnotonta, mutta vuonna 2025 määrä oli noussut yli 4 500:aan. Samalla valtion tukemia tyhjiä vuokra-asuntoja on lähes 10 000, ja määrä on kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Kuntaliitto arvioi, että purkuavustukset eivät riitä, vaan valtio voisi harkita lainojen vähentämistä, mitätöintiä tai omaisuudenhoitoyhtiön perustamista. Karhunen muistuttaa, että asuntopolitiikka ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmia. ”Asunnottomuus, segregaatio ja suomalaisten maksukyvyn heikentyminen eivät kuitenkaan ratkea pelkästään asuntopolitiikalla, vaan nämä haasteet vaativat hallitukselta myös sosiaalipoliittisia uudistuksia”, sanoo Minna Karhunen

Kerrostalo 2000 -hanke

Kuntaliitto nostaa esiin myös Kerrostalo 2000 -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää vakioitu, kohtuuhintainen ja laadukas kerrostalokonsepti. Hankkeen mukaan vakioitu tuotanto voisi laskea rakentamisen hintaa 20–30 prosenttia. Konsepti ei sisällä valtion tukeman rakentamisen sääntelyä, mikä tekisi siitä kunnille ketterämmän vaihtoehdon. Pilottihankkeet on tarkoitus käynnistää syksyllä 2026.

Kuntaliiton mukaan vakioidut kerrostalot voisivat tarjota ratkaisuja erityisesti vihreän siirtymän investointeja tavoitteleville seutukaupungeille ja teollisuuskunnille, joissa kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi. Ne sopisivat myös ikääntyville kunnille, joissa esteettömien asuntojen tarve kasvaa, mutta kuntayhtiöillä ei ole varaa uusiin rakennushankkeisiin.

Kuntaliiton visio korostaa, että asuntopolitiikan uudistaminen on välttämätöntä, jotta työväenluokan, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden pienituloisten asumisen turvaaminen voidaan varmistaa. Nykyinen markkinaehtoinen linja on jättänyt monet ilman kohtuuhintaista kotia ja lisännyt eriarvoisuutta. Kuntaliitto esittää, että valtion ja kuntien on rakennettava yhdessä uusi, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä asuntopolitiikan malli.

---