Kuntapuitelaki on susi syntyessään

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 44/2006.

Tampereen punaisen viikonlopun kuntatapaamisessa alustanut SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi totesi puheenvuorossaan, että kuntapuitelaki vakiinnnuttaa ja vahvistaa jo 15 vuotta harjoitettua uusliberalistista kuntapolitiikkaa.

Vastuussa tästä ovat kaikki puolueet – kokoomuksesta vasemmistoliittoon – jotka ovat olleet tänä aikana eri hallituksissa. Nämä samat puolueet ovat ajamassa myös puitelakia.

Esitys kuntapuitelaiksi on tarkoitus hyväksyä ennen eduskuntavaaleja. Sillä pyritään pakottamaan kuntia yhdistymään tai muodostamaan kuntien yhteisiä suuryksiköitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vähimmäisasukasmääräksi on määritelty 20 000 ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vähimmäisalueeksi 50 000 asukasta.

– Jo nämä rajat kertovat siitä miten valtavan suuresta asiasta on kyse. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen keskittämistä ja lähipalvelujen näivettämistä, sanoi Viitaniemi.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että palvelujen järjestämiseen ei tule lisää rahaa, vaan valtion ja kuntien välinen rahoitusvastuu pidetään nykyisellä tasolla.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien valtionosuuksiin vuositasolla tehtyjä noin 5 miljardin euron leikkauksia ei palauteta, sanoo Viitaniemi.

Hänen mielestään kyse on komentohallinnosta, jolla valtio pakottaa taloudellisella kiristyksellä kunnat harjoittamaan haluamaansa politiikkaa. Lopulta tämä johtaa palvelujen laajamittaiseen ulkoistamiseen ja yksityistämiseen, joka onkin kuntapuitelain keskeisin tavoite.

Luokka kolmessa, vessa yhdessä minuutissa

Tampere on edelläkävijä kuntapuitelain periaatteiden, tilaaja-tuottaja-mallin kaikkialle ulottuvassa toteuttamisessa ja pormestarimallin käyttöönottamisessa. Nämä toimet ovat tuoneet päivänvaloon kaupungin johtoeliitin todelliset tavoitteet. Laajat yksityistämishankkeet ja kunnallisen demokratian rapauttaminen ovat Tampereella tätä päivää.

Tampereen uusimman ja nykyaikaisimman koulun, Sammon keskuslukion vahtimestari Jouko Koivunen kertoi, mihin kaupungin uudet toimintatavat ovat hänen työpaikallaan johtaneet.

Kiinteistön suunnittelussa ja kalustamisessa on toteutettu monia ratkaisuja, jotka helpottavat opetustapahtumaa, koulussa työskentelyä ja lisäävät kiinteistön monikäyttöisyyttä. Uutta oli myös se, että koulun siivous ulkoistettiin ja kilpailutettiin sen aloittaessa vuonna 2005.

– Merkillistä kilpailuttamisessa oli se, että kaupungin oma siivouspalveluyksikkö ei kilpailuun osallistunut ollenkaan. Siihen osallistui vain yksityisiä yrityksiä.

Tarjouskilpailun voittaneen siivousyrityksen aloitettua toimintansa kävi selväksi, ettei yritys kyennyt hoitamaan ottamaansa työtehtävää. Työntekijöiden käytössä olevat työtunnit eivät yksinkertaisesti riittäneet luvatun laatutason saavuttamiseen. Normitus on sellainen, että luokkahuone pitää siivota kolmessa minuutissa ja WC yhdessä minuutissa.

Tulos näkyi keväällä uuden koulun siisteyden yleisilmeessä. Keskuslukion siivous kilpailutettiin uudelleen alkukesästä 2006, mutta käytännössä mikään ei muuttunut.

– Tarjouskilpailun voittanut yritys käyttää koulun siivoukseen jokseenkin saman verran työtunteja ja henkilökuntaa kuin edellinenkin yritys. Myös yrityksen toimintaan ja siivoukseen liittyvät ongelmat ovatsamanlaisia, toteaa Koivunen.

Koivunen listasi monia ongelmia, jotka kilpailutus ja yksityistäminen ovat tuoneet mukanaan Hän pitää ehdottomasti parempana, että siivous järjestetään kaupungin omalla työvoimalla.

Koulupsykologi Emmi Tuomi kertoi puheenvuorossaan Rovaniemen kuntaliitoksen ja tilaaja-tuottaja- mallin toteuttamisen mukanaan tuomista vakavista ongelmista. (TA)