Kuntauudistukselle on vaihtoehtoja

Suomella on taloudellista pelivaraa enemmän kuin mitä valtiovarainministeriön laskelmista käy ilmi, totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto vaihtoehtoisessa kuntafoorumissa huhtikuussa.

Lehdon mukaan VM:n ennusteet otetaan julkisuudessa totena, vaikka ne ovat viime aikoina epäonnistuneet ja ovat olleet pessimistisempiä kuin toteutuneet talouskehitys.

PT itse arvioi, että valtiontalouden laskennallinen pelivara olisi tällä vaalikaudella jopa kolme miljardia euroa. Tämä merkitsee sitä, että hallituksen kehysriihessä tekemät leikkaukset ja veronkorotukset ovat tarpeettomia.

Lehto pohti, että taloustilanteen esittäminen todellista huonommaksi palvelee oikeistovoimia. Jos Suomen taloudella menee huonosti, velvoittaa hallitusohjelma tekemään julkisen talouden lisäkiristyksiä.

Lehdon mielestä ei ole järkevää, että sekä hallitusohjelma että euroalueen uusittu vakaussopimus kannustavat suhdannevaihteluita. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvittaisiin enemmänkin elvytystä kuin menoleikkauksia.

Lehdon mukaan rahaa pitäisi nyt suunnata kuntatalouden ja peruspalvelujen vahvistamiseen, koska kuntatalous on pitkälle valtion tulonsiirtojen varassa.

Vastarinnan mahdollisuudet kasvavat

Hallituksen kuntauudistus edustaa kokoomuksen linjaa. Kuntien määrää rajusti karsivassa esityksessä ei ole kuntalaisia kuultu, huomautti Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

Hänen mukaansa uudistukseen sisältyy koko joukko uhkakuvia: kuntakokojen kasvaminen, demokratian kaventuminen ja lähipalvelujen karsiminen. Peruspalveluja ollaan myös leikkaamassa, kilpailuttamassa ja yksityistämässä.

– Vastarinnan mahdollisuudet ovat kasvaneet. Kuntakapinaa on lietsonut hallituksen ohjelma sekä ylimielisyys. Nyt on mahdollisuus keskustella kuntapolitiikan suunnasta ja kääntää kamppailu uusliberalismin vastaiseksi taisteluksi, ounasteli Heinonen.

Vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho piti vaihtoehtoista kuntafoorumia ainutlaatuisena tilaisuutena. Hänen mukaansa demarien ja vasemmistoliiton hallituspesti on pyyhkinyt pois omaleimaisen vasemmistolaisen kuntapolitiikan mahdollisuudet.

Yrttiahon mukaan kuntauudistus pakottaa liitoksiin ja lisää kuntien velkaantumista sekä kuntaverorasitetta. Tämä on selkeä poliittinen valinta.

– Hallitusohjelmassa on sitouduttu markkinoiden kehittämiseen, ei julkisten palvelujen parantamiseen. Hämmästyttävää, että tällä hallituspohjalla voidaan ajaa näin eriarvoistavaa kuntapolitiikkaa, ihmetteli Yrttiaho.

Vaihtoehtona demokraattiset hyvinvointikunnat

SKP:n puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen korosti omassa puheenvuorossaan demokratian ja kuntalaisten osallisuuden merkitystä.

Hakasen mukaan jättikokoisten markkinakuntien sijasta tarvitaan demokraattisten hyvinvointikuntien rakentamista. Kunnallisten palvelujen rahoitusta pitää vahvistaa perumalla tehdyt leikkaukset ja pistämällä pääomatulot kuntaverolle. Kuntiin voitaisiin myös luoda uusia työpaikkoja.

– Vallan keskittämisen sijasta on lisättävä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kunnanvaltuustojen ohella tarvitaan osallistuvan demokratian muotoja, kuten osallistuva budjetointi, kansanäänestykset, kaupunginosavaltuustot ja demokraattinen maakuntaitsehallinto, esitteli Hakanen vaihtoehtoa, jota on hahmoteltu myös 12 kirjoittajan juuri ilmestyneessä pamfletissa Toisenlainen kuntakartta – demokraattiset hyvinvointikunnat.

Vaihtoehtoisen kuntafoorumin keskusteluista osa käytiin pienryhmissä, joiden vetäjät pääsihteeri JP Väisänen kokosi lopuksi kertomaan aloitteista ja kiteyttämään viestit myös mielenosoitusjulisteina.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste >>>