Kuolemanrangaistusten räjähdysmäinen kasvu paljastaa autoritaaristen valtioiden pelon politiikan

Kuolemanrangaistusten määrä kasvoi vuonna 2025 jyrkästi ja nousi korkeimmaksi sitten vuoden 1981. Viranomaiset teloittivat ainakin 2 707 ihmistä 17 maassa. Kasvu oli 78 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja se keskittyi pieneen joukkoon valtioita, jotka käyttävät kuolemanrangaistusta poliittisen kontrollin ja pelolla hallitsemisen välineenä.

”Hälyttävä piikki kuolemanrangaistuksen käytössä johtuu pienestä, eristäytyneestä joukosta valtioita, jotka ovat valmiita teloittamaan ihmisiä hinnalla millä hyvänsä. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että maailman kehitys kulkee kohti kuolemanrangaistuksesta luopumista. Häikäilemätön vähemmistö käyttää kuolemanrangaistusta hallitakseen pelolla, tukahduttaakseen opposition ja sortaakseen köyhiä ja syrjittyjä ihmisiä”, sanoo Amnesty Internationalin pääsihteeriAgnès Callamard järjestön tiedotteessa (18.5.2026).

Raportin mukaan kuolemanrangaistuksen käyttö kohdistuu erityisesti niihin, joilla ei ole varaa oikeusapuun, poliittiseen turvaan tai yhteiskunnalliseen asemaan. Tämä heijastaa laajempaa globaalia eriarvoisuutta, jossa työväenluokka ja sorretut joutuvat kantamaan autoritaaristen järjestelmien kovimmat seuraukset.

Teloitusten kasvu keskittyy harvoihin valtioihin

Iran oli suurin yksittäinen teloittaja: maan viranomaiset teloittivat 2 159 ihmistä, mikä on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2024 verrattuna. Saudi-Arabiassa teloitettiin 356 ihmistä, ja kuolemantuomioita langetettiin laajasti huumausainerikoksista. Kuwaitissa teloitusten määrä lähes kolminkertaistui, ja kasvua nähtiin myös Egyptissä, Singaporessa ja Yhdysvalloissa.

Amnestyn mukaan lähes puolet kaikista raportoiduista teloituksista liittyi huumausainerikoksiin. ”Sota huumeita vastaan” – fraasi, joka tarkoittaa valtion kovia rikosoikeudellisia toimia huumausaineisiin liittyviä rikoksia vastaan – on lisännyt kuolemanrangaistusten määrää erityisesti Iranissa, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa ja Singaporessa. Huumausainerikoksista toimeenpannut teloitukset ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Yhdysvallat perusteli tänä vuonna Karibian merellä tekemiään kalastajaveneiden pommituksia ja Venezuelan presidenttiparin kidnappaamista huumeidenvastaisella sodalla. Amnestyn raportti ei mainitse Yhdysvaltojen Venezuelaan kohdistamia toimia.

Raportti osoittaa kuitenkin, että kuolemanrangaistusta käytetään usein välineenä, jolla hallitaan yhteiskunnallista epävarmuutta ja tukahdutetaan poliittinen vastarinta. Venezuela ja Kuuba ovat poliittisesti haastaneet Yhdysvaltojen poliittista hegemoniaa.

Amnestyn kuolemanrangaistusraportin mukaan Yhdysvallat lähes kaksinkertaisti teloitustensa määrän ja pysyi jo 17. vuotta peräkkäin ainoana Amerikan mantereen maana, joka panee kuolemantuomioita täytäntöön.

Kuolemanrangaistuksesta luopuminen etenee – mutta hitaasti

Vaikka teloitusten määrä kasvoi, muualla maailmassa kehitys kulki toiseen suuntaan. Euroopassa ja Keski-Aasiassa ei kirjattu yhtään teloitusta tai kuolemantuomiota. Yhdysvallat oli ainoa maa Amerikoissa, joka toteutti teloituksia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa teloituksia suorittivat vain Somalia ja Etelä-Sudan.

Useat maat ovat myös edenneet kohti kuolemanrangaistuksen rajoittamista tai poistamista. Vietnam poisti rangaistuksen soveltamisen kahdeksasta rikoksesta, ja Gambia luopui siitä murhan ja maanpetoksen osalta. Libanonissa ja Nigeriassa lainsäätäjät ovat esittäneet kuolemanrangaistuksen poistamista, ja Kirgisian perustuslakituomioistuin torjui yritykset palauttaa se.

”Teloituksia suorittavien maiden on aika liittyä muun maailman rinnalle ja jättää tämä kammottava käytäntö historiaan. Kuolemanrangaistus ei tee valtioista turvallisempia – se on peruuttamaton loukkaus ihmisyyttä vastaan”, sanoo Amnestyn  Callamard.

Solidaarisuus sorrettujen rinnalla

Amnesty muistuttaa, että kuolemanrangaistuksen vastainen työ on pitkäjänteistä ja perustuu kansainväliseen solidaarisuuteen. Järjestö aloitti työnsä vuonna 1977, jolloin vain 16 maata oli luopunut kuolemanrangaistuksesta. Nyt määrä on jo 113.

”Miljoonat ihmiset jatkavat taistelua kuolemanrangaistusta vastaan ympäri maailmaa. Täydellinen kuolemanrangaistuksesta luopuminen on mahdollista, jos toimimme yhdessä tätä julmaa käytäntöä jatkavaa harvalukuista joukkoa vastaan”, sanoo Callamard.

Raportti muistuttaa, että kuolemanrangaistus ei ole vain juridinen kysymys, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista kamppailua vallasta, oikeuksista ja ihmisarvosta. Se koskettaa erityisesti niitä, joilla ei ole pääsyä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, toimeentuloon tai poliittiseen turvaan.

---