Kyltissä lukee selkein tikkukirjaimin VAALIMAA.
Ennen puhuttiin kunnallisvaaleista, nyt puhutaan kuntavaaleista. Uusi nimitys on paikallaan, sillä nykyään valitaan kunta yhä useammin sen perusteella, mitä se suostuu juuri itselleen tarjoamaan.
Rikkaat valitsevat kuntansa sen mukaan, kuinka halvalla saa omakotitalotontin meren tai järven rannalta. Firmat valitsevat kuntansa sen mukaan, kuinka isoja teollisuushalleja on ilmaiseksi tyrkyllä.
Vain köyhällä ei ole varaa valita kuntansa. Hän joutuu tyytymään vanhanaikaisiin kunnallisvaaleihin.
* * *
Vastaavasti on esitetty, että eduskuntavaaleja alettaisiin jatkossa kutsua eduskunnallisvaaleiksi, sillä eduskuntaahan ei voi valita, se on aina yksi ja sama, vain kansanedustajat vaihtelevat – jos aina hekään. Tosin eduskunnan rakennuksien lukumäärällä on taipumus lisääntyä.
* * *
Varsinainen ongelma tulee esiin presidentinvaalien kohdalla. Presidentillähän on lukematon määrä vaaleja riesanaan. Hän käy yleensä äänestämässä niin kunta- kuin eduskunnallisvaaleissakin, jopa on epäilty, että myös EU-parlamentillisvaaleissa. Täysin spekulaatioiden varassa on lisäksi, osallistuuko presidentti Syksyn sävel-, Idols- ja Popstars- yms. äänestyksiin kännykkänsä välityksellä (1,99 € min + pvm), joten Kielitoimisto suosittanee, että puhutaan jatkossa presidenttivaalista – sekaannusten välttämiseksi.
* * *
Kuten edellisestä huomataan, Suomessa on varsin suuri joukko erilaisia vaaleja. Siksi maamme itärajalla onkin iso kyltti, jossa ulkomaalaisille rajanylittäjille kerrotaan, mihin maahan oikein ovat tulossa. Kyltissä lukee selkein tikkukirjaimin VAALIMAA.
Jostain syystä samoissa maisemissa on myös joukko vihreään virkapukuun sonnustautuneita tuiman näköisiä miehiä (ja nykyään varmaan naisiakin). Heitä kutsutaan ”Vaalimaan vartijoiksi”.
Rajan toisen puolen vastaavaa porukkaa tavattiin ennen muinoin kutsua ”Kaalimaan vartijoiksi”, mutta ilmaisu on nykyään niin sanotusti poliittisesti epäkorrekti. Rajavartijoina kun siellä tänä päivänä käytetään pukkeja, joille ei enää mikä tahansa kaapusta kelpaa, vaan he vaativat ”kaupantekijäisiksi” pari tonnia fiinimpää brysselinkaalia (EU:ksi Brassica oleracea var. gemmifera) (tietenkin kuvaannollisesti ilmaistuna) jotta suomalainen liharekka pääsee sujuvasti tullin läpi.
* * *
Tästä tulikin lopuksi mieleen:
Mikä ratkaiseva ero on Leninillä ja Putinilla?
– Lenin pyrki proletariaatin diktatuuriin. Putin on jo varsin pitkällä pyrkimyksissään oligarkian diktatuuriin.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
