Kyproksen vaalit: AKEL vahvistuu, äärioikeisto kasvaa, jännitteet syvenevät

Kyproksen parlamenttivaalit järjestettiin sunnuntaina 24. toukokuuta 2026. Äänestys toteutui jälleen vain saaren eteläosassa, jota Turkki ei miehitä. Vaalit heijastavat poliittista murrosta, jossa työväenluokan asema, alueellinen jännite ja kapitalistisen järjestelmän rakenteelliset ristiriidat kietoutuvat toisiinsa. Tulokset osoittavat sekä vasemmiston vahvistumista että äärioikeiston nopeaa nousua.

Radikaalivasemmistolainen AKEL nousi vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi 23,8 prosentin kannatuksella ja kasvatti ääniosuuttaan 1,5 prosenttiyksikköä. AKELin pääsihteeri Stefanos Stefanou kuvasi vaalien tulosta ”äänestäjien luottamuslauseeksi” ja ”uuden nousujohteisen kauden aluksi”.

Stefanoun mukaan puolueen esittämät toimet inflaation hillitsemiseksi ja elinkustannusten nousun pysäyttämiseksi ovat keskeisiä työväenluokan arjen turvaamisessa.

Äärioikeiston nousu ja kapitalistisen järjestelmän kriisi

Konservatiivinen oikeisto säilytti asemansa suurimpana poliittisena voimana 27,1 prosentin kannatuksella. Samalla äärioikeistolainen ELAM-puolue nousi 10,9 prosenttiin, kasvattaen kannatustaan neljällä prosenttiyksiköllä ja kaksinkertaistaen paikkamääränsä kahdeksaan. ELAMin ideologia pohjaa Kreikan nyt lakkautettuun Kultainen aamunkoitto -liikkeeseen, joka tunnetaan rasistisesta ja väkivaltaisesta toiminnastaan.

Äärioikeiston nousu kytkeytyy laajempiin kapitalistisen järjestelmän kriiseihin: elinkustannusten nousuun, epävarmuuteen ja työelämän heikennyksiin. Samanlaisia kehityskulkuja nähdään eri puolilla Eurooppaa, missä taloudellinen eriarvoisuus ja sosiaaliturvan heikennykset ovat lisänneet turvattomuutta. Kyproksen vaalit heijastavat tätä suuntaa, jossa oikeisto ja äärioikeisto pyrkivät hyötymään kriiseistä ja siirtämään huomion pois taloudellisen vallan keskittymisestä.

Geopoliittinen jännite ja EU:n passiivisuus

Kyproksen strateginen sijainti 150 kilometrin päässä Libanonin rannikosta tekee vaalituloksesta merkittävän myös alueellisessa mittakaavassa. Alueen poliittista ilmapiiriä voisi kutsua Netanyahun ja Trumpin politiikan repimäksi. Samalla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan jatkaa provokaatioitaan Kyproksen pohjoisosassa ja vahvistaa vaikutusvaltaansa.

EU:n toimettomuus Kyproksen kysymyksessä herättää myös laajaa kritiikkiä. ”EU ei ole tehnyt mitään yhdeksään vuoteen, vaikka jäsenmaan puolet alueesta on miehitetty”, kirjoittaa Ranskan kommunistisen puolueen kansainvälisten suhteiden vastaava ja CommunisteS-lehden toimittaja Vincent Boulet Kyproksen vaaleja käsitelleessä artikkelissaan (27.5.2026).

AKEL puolustaa rauhaa, liittovaltiomallia ja työväen oikeuksia

AKEL on johdonmukaisesti ajanut Kyproksen yhdistämistä kahden alueen ja kahden yhteisön liittovaltioksi, jolla olisi yksi kansainvälinen suvereniteetti. Puolue vaatii myös Britannian sotilastukikohtien sulkemista, sillä ne toimivat ”imperialististen interventioiden tukialueina Lähi-idässä”.

Pohjois-Kyproksen lokakuussa 2025 valittu presidentti Tufan Erhürman on kieltäytynyt alistumasta Turkin painostukseen. Hänen valintansa on nähty merkkinä siitä, että saaren pohjoisosan väestö ei ole luopunut toivosta rauhanomaisesta jälleenyhdistymisestä.

Vaalitulos lupaa kasvua vasemmistolle

Kyproksen parlamenttivaalien tulos merkitsee AKELin mukaan uuden poliittisen vaiheen alkua. Puolueen pääsihteeri Stefanos Stefanou kuvaa AKELin kotisivuilla kannanotossaan vaalitulosta selkeäksi viestiksi siitä, että työväenluokan arjen kysymykset, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja rauhanomaisen ratkaisun tavoittelu ovat nousseet takaisin poliittisen keskustelun ytimeen. Stefanoun mukaan tulos osoittaa, että kansalaiset etsivät vaihtoehtoa kapitalistiselle järjestelmälle, joka on jättänyt monet opiskelijat, eläkeläiset ja työssäkäyvät epävarmuuden varaan.

AKEL korostaa työväenluokan asemaa ja elinkustannuskriisin ratkaisuja

AKELin pääsihteeri kuvaa tuoreessa lausunnossaan vaalitulosta käännekohdaksi, joka palauttaa puolueen nousujohteiselle uralle.

”Tämä (vaali-)ilta merkitsee uuden nousujohteisen kauden alkua. Kautta, joka ei tarkoita vain kannatuksemme palautumista, vaan myös luottamusääntä, jonka olemme saaneet yhteiskunnalta”, sanoo AKELin pääsihteeri Stefanos Stefanou puolueen kotisivuilla (24.5.2026).

Pääsihteerin mukaan AKEL onnistui kääntämään pitkään jatkuneen laskusuunnan, koska puolue keskittyi kysymyksiin, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen. Stefanou korostaa, että puolue nosti esiin inflaation, elinkustannusten nousun ja työelämän epävarmuuden.

Stefanou painottaa, että AKELin tavoitteena on vahvistaa työväenluokan toimijuutta ja rakentaa laajaa yhteiskunnallista liikettä, joka puolustaa opiskelijoiden, eläkeläisten ja työssäkäyvien oikeuksia.

Kapitalismikritiikki ja solidaarisuus ohjaavat AKELia

Stefanoun lausunnossa korostuu kapitalistisen järjestelmän kriittinen tarkastelu. Hänen mukaansa Kyproksen poliittinen suunta ei voi rakentua mallille, joka lisää eriarvoisuutta ja heikentää työväen oikeuksia. AKELin tavoitteena on rakentaa laaja progressiivinen rintama, joka vastustaa oikeistolaista politiikkaa ja äärioikeiston nousua.

”Uusi luku laajalle progressiiviselle koalitiolle työväen oikeuksien rapauttamista, äärioikeistoa ja demokratian heikentämistä vastaan.”

Pääsihteerin lausunto heijastaa AKELin pyrkimystä yhdistää eri yhteiskuntaryhmiä ja vahvistaa solidaarisuutta tilanteessa, jossa taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliturvan heikennykset ovat lisänneet painetta erityisesti pienituloisille.

Stefanou korostaa myös rauhan ja jälleenyhdistymisen merkitystä Kyproksen tulevaisuudelle. Hänen mukaansa uusi poliittinen vaihe tarjoaa mahdollisuuden edistää ratkaisua, joka vapauttaa ja yhdistää saaren väestön.

”Uusi luku Kyproksellemme – ratkaisulle, joka vapauttaa ja yhdistää maamme ja kansamme.”

AKEL rakentaa laajaa yhteiskunnallista liikettä

Stefanou kiittää lausunnossaan laajasti puolueen tukijoita, vapaaehtoisia ja ehdokkaita. Hänen mukaansa vaalitulosta ei saavutettu sattumalta, vaan pitkäjänteisellä työllä ja yhteisöllisellä toiminnalla.

”Tämä ei tapahtunut sattumalta. Lähestyimme yhteiskuntaa nostamalla esiin kysymyksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään”, sanoo AKELin pääsihteeri Stefanos Stefanou.

---