Lähi-idässä on eväitä talouskasvuun

Nopean talouskasvun edellytykset syntyvät, kun kaikki tarvittavat palikat loksahtavat kohdalleen. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan mailla (Mena) on yllättävän paljon noita palikoita.

Mena-maihin luetaan yleensä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän arabimaat sekä Israel ja Iran, yhteensä 25 valtiota.

Talouskavun yleisiin edellytyksiin kuuluvat muun muassa infrastruktuuri, työvoimavarat, suhteellisen pieni taloudellinen eriarvoisuus, toimiva valtiorakenne ja taloudelliset kannustimet.

Tärkeitä mittareita ovat valtion kyky suitsia väkivaltaa ja kerätä veroja.

Pitkän aikavälin talouskasvu on ollut nopeinta Itä-Aasiassa, jota seuraavat Etelä-Aasia sekä Mena. Jälkijunassa tulevat Latinalainen Amerikka, Saharan eteläpuolinen Afrikka, teollisuusmaat ja entisen Neuvostoliiton alue.

Eriarvoisuus on Mena-alueella vähäisempää kuin saman kehitysasteen maissa keskimäärin. Valtiorakenne on yleensä vahva ja toimiva puutteistaan huolimatta. Tärkeitä mittareita ovat valtion kyky suitsia väkivaltaa ja kerätä veroja.

Tuloerot ja väkivalta kuuluvat yhteen

Alhainen murha-aste ja pieni varjotalous kuuluvat parhaiten talouskasvua ennustaviin tekijöihin. Suurten tuloerojen maissa on yleensä myös korkea murha-aste ja laaja varjotalous. Vahva valtio edistää rauhan oloissa taloutta ja kohottaa väestön elinajanodotetta sekä koulutustasoa.

Mena-maissa, Etelä- ja Itä-Aasiassa sekä teollisuusmaissa murhataan keskimäärin 1–10 ihmistä 100 000:ta asukasta kohti. Menassa rauhanaikainen murha-aste on vain 1–5 ja varjotalouden osuus jää yleensä alle 30 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja osassa entisiä neuvostotasavaltoja murhia tapahtuu 100 000:ta asukasta kohti 10–100 ja pimeä talous kattaa paljon enemmän kuin kolmanneksen kansantuotteesta.

Kaudella 1950–2010 Mena-maat jäivät kansantuotteen kasvussa reippaasti jälkeen Itä-Aasiasta ja vähän Etelä-Aasiasta, mutta pärjäsivät paremmin kuin Afrikka, Latinalainen Amerikka ja entinen Neuvostoliitto. Mena-maista Israel, Oman, ja Tunisia kuuluivat nopeimmin kasvaneiden 20 maan joukkoon maailmassa.

Elinikä nousi vauhdilla

Koulutustaso ja elinajanodote nousivat Mena-maissa taloukasvua ripeämmin. Valtaosalla alueen asukkaista elinajanodote ylittää 70 vuotta. Kaudella 1970–2010 elinajanodotteen kasvu oli arabimaissa maailman huippua. Koulua käyvien ja lukutaitoisten osuuden lisäämisessä alue hävisi vain Afrikalle, jonka kärkitilaa selittää matala aloitustaso.

YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) mittaa valtioiden kehitystä talouden, eliniän, terveyden ja koulutuksen näkökulmasta. Vuosina 1980–2010 HDI-sijoitustaan eniten parantaneiden 22 valtion joukossa on 7 Mena-maata. Oman, Saudi-Arabia, Libya, Algeria, Tunisia ja Iran yltivät kymmenen kärkimaan joukkoon, kun tarkastellaan vain koulutuksen ja eliniän kohenemista.

Ennen arabikevättä Mena-maat siis pärjäsivät kehitysmaista parhaiten koulutuksen ja terveyden parantamisessa. Talouskasvussa ne jäivät kärjessä rynnivien Aasian maiden taakse, mutta päihittivät kaikki muut alueet.

Tulevaisuutta ajatellen Mena-mailla on talouskasvun vaatimia palikoita: luonnonvaroja, työvoimaa, pienet tuloerot ja vahva valtio, joka pitää murha-asteen ja varjotalouden kurissa. Jos sodat ja konfliktit saadaan talttumaan, talouskasvulle on edelleen hyvät edellytykset. (IPS – Jomo Kwame Sundaram ja Vladimir Popov)