Lännen interventionismi uhka myös Suomelle

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 13/2006.

Ukrainan vaaleja ja vielä uudelleen Valko-Venäjän vaaleja ei olisi tarpeen perusteellisemmin käsitellä itse noiden vaalien takia tai joidenkuiden vaaleihin osallistuneiden puolesta liputtamiseksi joitakuita toisia vastaan. Käsittely on tarpeen ennen muuta maailmantilanteen vaarallisen kehityksen ja Suomen takia.

Länsivallat ja niiden organisaatiot ovat todistetusti sekaantuneet räikeästi ja täysin puolueellisesti kahden itsenäisen valtion asioihin, eikä tämän sekaantumisen tarkoituksena ole demokratian ja vapauden edistäminen. Kyse on pyrkimyksestä eristää Venäjä ja vallata läntisille monopoleille sekä Natolle ja EU:lle lisää alueita idästä. Tällainen lännen interventionismi on pidemmän päälle vakava uhka myös EU-jäsenyyden ja Nato-kytkentöjen kautta siihen sotketulle Venäjän naapurimaalle Suomelle.

Ukrainan parlamenttivaalien suurin voittaja oli entisen pääministerin Viktor Janukovitshin johtama Alueiden puolue, joka sai noin 32 prosenttia äänistä. Julia Timoshenkon liitto sai 22 prosenttia ja pahan tappion kärsinyt presidentti Viktor Jushtshenkon Meidän Ukrainamme -puolue 14 prosenttia äänistä. Myös sekä sosialistinen (5,7 %) että kommunistinen puolue (3,7) ylittivät parlamenttiedustukseen vaadittavan kolmen prosentin äänikynnyksen.

Alueiden puolueelle vaalivoitosta tuskin on paljon hyötyä, sillä Timoshenkon ja Jushtshenkon johtamat ”oranssivallankumouksen” riitaantuneet osapuolet liittoutunevat keskenään sitä vastaan ja muodostanevat sosialistipuolueen sivustatuella hallituksen.

Etyj, EU ja USA julistivat vaalit vapaiksi ja rehellisiksi, vaikka muun muassa Alueiden puolueen ja IVY-maiden tarkkailijoiden mukaan sadattuhannet äänioikeutetut eivät virheellisten vaalilistojen ja muiden puutteiden vuoksi kyenneet äänestämään.

Ennen taannoisia presidentinvaaleja samaiset tahot julistivat jo ennen äänestyspäivää Janukovitshin leirin saattavan turvautua vilppiin ja toistivat äänestyksen jälkeen vaalien olleen vilpilliset. Mitään todisteita Janukovitshin leirin vaalivilpistä ei esitetty. Sitä vastoin muun muassa Britannian Helsinki-ihmisoikeusryhmän tarkkailijat raportoivat Jushtshenkon leirin vaalivilpistä.

Ankaran sisäisen ja ulkoisen painostuksen tuloksena järjestettiin uusintavaalit. Vaalikampanjaa sävytti kohu Jushtshenkon ”myrkyttämisestä”, josta ei ole sen koommin kuultu. Jushtshenko julistettiin voittajaksi ja mainitut läntiset tahot julistivat uusintavaalit vapaiksi ja rehellisiksi. Sen jälkeen ”oranssivallankumouksen” valtaan nostamat voimat ovat nopeasti syöneet eväänsä. Parlamenttivaalien tulos heijastaa kansalaisten pettymystä ja/tai asettaa epäilyksen alaiseksi presidentinvaalien tuloksen.

Valko-Venäjän äskeisten presidentinvaalien osalta läntisten tahojen käyttäytymiskaava oli sama kuin Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen osalta. Lännen sekaantuminen Valko-Venäjän asioihin aloitettiin jo kauan ennen vaaleja. Muun muassa Center for Strategic and International Studies -laitoksen raportissa ja lukuisissa julkisissa kommenteissa vaalien todettiin olevan epävapaat ja epärehelliset, jos Aljaksandr Lukashenka valitaan uudelleen.

USA:n diplomaattiseksi reaktioksi CSIS:n raportissa suositeltiin ”olla tunnustamatta tuloksia Valko-Venäjän kansalaisten tahdonilmaukseksi” ja siten olla tunnustamatta Lukashenkaa ”lailliseksi valtionpääksi”. Diplomaattisten ja taloudellisten pakotteiden lisäksi raportissa kehotettiin pohjustamaan sellaisen kansainvälisen tuomioistuimen perustamista, joka sopivan ajan tullen voisi tuomita Valko-Venäjän viranomaisia.

Daniel McAdams on osallistunut yli 20 vaaliin ja ihmisoikeustarkkailutehtävään Britannian Helsinki-ihmisoikeusryhmän edustajana kymmenen viime vuoden aikana. Hän tarkkaili myös Valko-Venäjän vaaleja ja kirjoitti vaikutelmistaan (www.antiwar.com, 27.3.06). Hänen kirjoituksensa poikkeaa jyrkästi valtamedian uutisoinnista niin vaaleja edeltäneiden tapahtumien, opposition toiminnan, viranomaisten käyttäytymisen kuin itse vaalitoimituksenkin osalta.

McAdams ihmetteli myös, miksi länsimedia siteerasi vain Etyjin vaalitarkkailijoita ikään kuin maassa ei olisi ollut runsaasti muita tarkkailijoita, jotka ”antoivat paljon monivivahteisemman ja tarkemman analyysin prosessin vahvuuksista ja heikkouksista”.

Hän kehotti suhtautumaan varauksella Etyjin tarkkailijoiden lausuntoihin, koska vastoin alkuperäistä Helsingin sopimusta he eivät koostu kansalaisryhmistä vaan lähinnä läntisistä diplomaateista ja läntisten tiedustelupalvelujen työntekijöistä, joille läntiset hallitukset maksavat tuhansien dollarien palkkioita siitä, että he sanovat mitä heidän hallituksensa käskevät heidän sanoa.

McAdamsin mukaan useat ovensuukyselyt ennakoivat Lukashenkalle yli 80 prosenttia äänistä. Ja vaikka International Republican Instituten edustaja ennen vaaleja Washingtonissa vakuutti, että USA:n rahoittamat ovensuukyselyt kertoisivat totuuden vaaleista, yhtään sellaista ovensuukyselyn tulosta ei ole julkaistu. ”Ehkä tulokset eivät olleet toivottuja”, McAdams letkautti.

McAdams ei ole kommunisti, tuskin edes minkään sortin vasemmistolainen. Hän nimittäin sättii ”uudeksi bolshevismiksi” lännen asennetta, jonka mukaan oppositiota äänestänyt vähemmistö edustaa enemmistöä ja ”todellista kansan tahtoa”.

(ES)