Lasten ja nuorten asialla

Jyväskyläläinen Vesa Lankinen tunnetaan SKP:n Kypärämäen osaston pitkäaikaisena puheenjohtajana ja keskuskomitean jäsenenä, mutta hänen ansionsa lastensuojelun laitoshuollon ammattilaisena ovat jääneet verraten vähälle huomiolle.

Tänään pyöreät 50 vuotta täyttävä Lankinen on työskennellyt Jyväskylän kaupungin lastensuojelussa yli 20 vuotta, aluksi nuorisokodin ohjaajana ja viimeiset seitsemän vuotta Lotilan nuorisokodin johtajana.

Jyväskylässä toimii tällä hetkellä yhteensä kymmeniä yksityisiä sijaisperheitä, perhekoteja ja lastensuojelulaitoksia. Kaupungilla on kolme omaa nuorisokotia ja pienille lapsille tarkoitettu perhetukikoti. Kaupungin lastensuojelulaitokset auttavat lapsia ja nuoria ja heidän perheitään tarjoamalla lyhytaikaisen sijoituspaikan tai avohuollon tukitoimia vaikeassa elämäntilanteessa. Luonteeltaan kunnalliset laitokset ovat lähinnä perhetukikeskuksia.

Lankinen summaa lastensuojelun tarvetta Keski-Suomessa.

– Nuorisokodeissa on paikkoja yhteensä 26 ja sijoituksia tehtiin viime vuonna 94. Arviolta puolet sijoituksista alkaa kiireellisinä. Omiin laitoksiin sijoitetuista noin 80 prosenttia palaa keskimäärin vajaan puolen vuoden sijoituksen jälkeen kotiin tai siirtyy täysi-ikäisyyden kynnyksellä tukiasuntoon. Pidemmän sijoituksen tarpeessa olevat pienet lapset sijoitetaan yleensä sijaisperheisiin, varttuneemmat lapset ja varhaisnuoret yksityisiin perhekoteihin tai laitoksiin. Sijoituksia voidaan tehdä Jyväskylään, Keski-Suomeen tai myös etäämmälle.

Valtuustoryhmän aloite tärkeä

Syksyllä 2009 Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta hyväksyi yksimielisesti hankintasuunnitelman kahdesta uudesta nuorisokodista. Kaupunginvaltuusto siunasi joulun alla toisen nuorisokotihankkeen osana kaupungin investointisuunnitelmaa. Lankinen on tyytyväinen tehtyihin päätöksiin.

– Pitkästä aikaa kaupunki panostaa järkevällä tavalla omaan lastensuojelun laitoshuoltoon.

Lastensuojelun ja kodin ulkopuolisten sijoituspaikkojen tarve ylittää nykyisellään Jyväskylän kaupungin itse tuottamien paikkojen määrän selvästi. Tämä on johtanut kalliisiin ostopalveluihin ja lastensuojelumenojen kasvuun.

Lankinen itse on ollut mukana vaikuttamassa nuorisokodin investointipäätökseen perustelluilla näkemyksillään. Hänen laskelmansa kunnallisen palvelutuotannon puolesta sekä esille tuodut inhimilliset seikat nuorten ja heidän perheidensä hyväksi ovat tehneet vaikutuksen kaupunginvaltuutettuihin yli puoluerajojen.

– Prosessissa tärkeää on ollut SKP:n valtuustoryhmän aloite vuonna 2005, johon yhtyi valtuutettuja melkein kaikista valtuustoryhmistä. Yhteensä 15 valtuutettua allekirjoitti aloitteen nuorisokodin tilaongelman ratkaisemiseksi.

Lankinen korostaa kuitenkin, että päätökset on tehty esimerkiksi perusturvalautakunnassa yksimielisesti hyvän virkamiesvalmistelun ja taloudellisten laskelmien jälkeen.

– Näkemykseni on, että erityisesti vasemmistonaisten aktiivisuus asiassa on ollut ratkaisevaa.

Lankinen kokee tärkeäksi myös lastensuojelun työntekijöiden aktiivisuuden asiassa sekä yhteydenpidon poliittisiin päättäjiin.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat nuorta humanistia jo 1980-luvulla. SKP:n puoluelehdestä Tiedonantajasta Lankinen sai kipinän puoluetoimintaan.

– Siihen ei tarvittu kuin yksi toveri ja hyvä lehti, Lankinen vinkkaa.