Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Lopullinen vetäytyminen?

    Ulkomaat
    Avainsanat: Yhdysvallat, Neuvostoliitto, demokratia, Afganistan, Keski-Aasia
    17.8.2021 - 15:39
    Tiina Sandberg
    Afgaaninaisia istuu burkhissa rakennuksen vierustalla.

    Yhdysvaltojen pitkän sodan tragedia Afganistanissa on saavuttamassa aallonpohjansa. Sen vetäytymisen jälkeen Talebanilta kesti alle kaksi viikkoa ottaa haltuunsa kaikki Afganistanin merkittävät kaupungit ja marssia pääkaupunkiin. Hämmästyttävä tahti oli ehkä kaikkein dramaattisin todiste siitä, miten epävakaalla pohjalla Yhdysvaltojen tukema Afganistanin hallitus oli.

    Se ei nauttinut Afganistanissa ihmisten kannatusta. Jopa Afganistanin kansallinen armeija, jota Yhdysvallat rakensi vuosia ja rahoitti miljardeilla, hajosi käytännössä yhdessä yössä. Kaikki maassa tiesivät että nukkehallinnon aika oli lopussa, joten siihen tukeutumiselle ei ollut mitään syytä.

    Biden jai perinnöksi edeltäjiltään sodan, jota oli mahdotonta voittaa, ja hänen kunniakseen on sanottava, että hän päätti jättää leikin kesken. Hän olisi voinut jatkaa pommituksia tai lähettää lisää sotilaita viivyttämään väistämätöntä. Sen sijaan hän ja hänen neuvonantajansa päättivät päästä eroon tilanteesta ja vetäytyä.

    Silti Afganistanin romahduksen vauhti vaarantaa hänen hallintonsa tulevat ulkopoliittiset suunnitelmat. JA ehkä jopa enemmän kuin vetäytyminen Vietnamista yli neljä vuosikymmentä sitten. Vetäytyminen Afganistanista antoi valtavan iskun Yhdysvaltojen sotilaallisen dominassin imagolle.

    Tämä nöyryytys nostaa esiin kysymyksen siitä, missä määtin Yhdysvallat yhä yrittää vaikuttaa Afganistaniin ja sen ulkopolitiikkaan. Varmastikaan Washingtonin strategit eivät halua jättää aluetta palaamaan terroristien turvapaikaksi tai luovuttaa sitä Venäjän tai Kiinan vaikutusalueeksi. Joten miten Yhdysvallat sekaantuu seuraavaksi Keski-Aasian asioihin?

    On vähän syitä uskoa, että Yhdysvaltain erikoisjoukot tai anti-terroristispesialistit eivät jatkaisi toimintaansa Afganistanin rajojen sisäpuolella. Myös Pakistan pysyy operaatioiden tukikohtana. Drone-sotien aikakaudella ei muutenkaan ole tarpeen lähettää sotilaita maahan, jotta Yhdysvallat voisi vahvistaa otellaan siitä. Aika näyttää miten pitkälle Washington todella on valmis menemään pestessään käsiään Afganistanista.

    Sillä välin Talebanin islamisten joukot, jotka hallitsivat maata 1990-luvun lopulla ja tarjosivat turvapaikan Bin Ladenille, pääsevät rakentamaan valtion uudelleen uskonnollisen terrorin pohjalta. Rauhan ja positiivien kehityksen todennäköisyydet maassa ovat nollilla. Naiset ja tytöt kohtaavat kaamean tulevaisuuden.

    Ilman epäilystäkään Afganistan maksaa edelleen Yhdysvaltojen miehityksen hintaa tulevina vuosina. Maalle 1980-luvulla avautuneet näköalat rauhallisesta edistyksestä näyttävät katoavan kauas historian taustapeiliin.

    Tämä on ote People’s Worldissa alunperin ilmestyneestä pidemmästä jutusta
    Jutun kokonaisuudessaan voi lukea täällä: peoplesworld.org/article/as-u-s-empire-falters-people-of-afghanistan-pay-the-price


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi selviää väestörakenteen muutoksesta panostamalla lapsiin. Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Kuva Sanna Kostamo
    Politiikka
    24.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Periytyykö köyhyys ja tuleeko työvoimapulasta pysyvää?

    Suomen väestörakenne on ajautumassa murrokseen, jonka syvyyttä poliittinen eliitti ei halua nähdä.

    f3bf8f17 ef1a 44f6 a308 7d38a4f71aaa
    Ulkomaat
    23.2.2026
    Mark Waller
    Tilaajille

    Sosialismin siementen kylvöpaikallisyhteisöissä

    20260204 112319
    Politiikka
    23.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Irakin radikaalin vasemmiston tilanne avautui SKP:n johdolle

    20260204 143032
    Ulkomaat
    23.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    Vankilasta, sodasta ja maanpakolaisuudesta takaisin politiikan ytimeen

    Punavankeja Tampereella kansan arkisto wikimedia commons
    Teoria
    23.2.2026
    Maria Suutala
    Tilaajille

    Sisällissodan haavat on sidottava – Aatehistorian taakka ja tie tulevaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!