Luontopaneeli vaatii vahvaa luontolakia: aiheuttaja maksaa -periaate vähentäisi luontohaittoja

Suomen Luontopaneeli varoittaa tuoreessa mietinnössään, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan lykkääminen kasvattaa riskejä ja taloudellisia kustannuksia. Paneeli esittää seuraavalle hallituskaudelle vahvaa luontolakia sekä aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa, jotta luontohaittojen kustannukset eivät kaatuisi veronmaksajille.

Luontopaneelin mukaan luontokato, sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja ekosysteemien heikentyminen eivät ole yksittäisiä ympäristöongelmia, vaan ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava järjestelmätason riski. Paneeli julkaisi suosituksensa 4. kesäkuuta osana mietintöä Hyvinvointi luonnon varassa.

”Luontokadon ja ilmastonmuutoksen käsitteleminen talous- ja turvallisuuspolitiikan ytimeen kuuluvina kysymyksinä on välttämätöntä, jotta yhteiskunta kykenee turvaamaan luonnonjärjestelmät, joihin sen hyvinvointi, huoltovarmuus, talous ja turvallisuus nojaavat. Johdonmukainen kestävyysmurroksen edistäminen tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin toimimattomuus”, sanoo Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja ekologian professori paneelin tiedotteessa (4.6.2026).

Aiheuttaja maksaa -periaate vähentäisi luontohaittoja

Luontopaneeli korostaa, että ilman uusien luontohaittojen ehkäisemistä merkittävätkään suojelu- ja ennallistamistoimet eivät riitä kääntämään luonnon tilaa elpymiseen. Siksi paneeli esittää aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoa. Periaate tarkoittaa, että toimijat, jotka aiheuttavat luontohaittoja, myös maksavat niiden korjaamisesta.

Paneeli esittää esimerkiksi luontohaittamaksua, maankäytön muutosmaksua ja velvoittavaa ekologista kompensaatiota. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa, että luontohaittoja aiheuttava toimija hyvittää haitan rahoittamalla luonnon ennallistamista muualla.

”Aiheuttaja maksaa -periaatteen avulla voidaan hillitä luontohaittojen aiheuttamista ja kohdistaa kustannuksia toimijoille, jotka ovat vastuussa luonnon tilan heikentämisestä ja hyötyvät siitä. Tiukassa taloustilanteessa valtion kannattaa etsiä ratkaisuja, joiden avulla haittojen korjaaminen ei kaadu pelkästään veronmaksajille”, sanoo Kotiaho.

Paneelin mukaan markkinamekanismien ohjaus on välttämätöntä. Luonnonarvomarkkinat – luonnon monimuotoisuutta koskevat markkinat – voisivat tarjota maanomistajille uusia tulonlähteitä ja lisätä luontotoimien vaikuttavuutta.

Kotiaho korostaa, että luonnonarvomarkkinoiden käynnistäminen olisi tärkeää. ”Luonnonarvomarkkinoilla toimijat voivat hyvittää luontohaittoja ostamalla maanomistajilta luonnonarvoja. Tämä luo maanomistajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Kotiaho.

Vahva luontolaki kokoaisi hajanaisen sääntelyn ja loisi ennakoitavuutta

Luontopaneelin mukaan nykyinen ympäristösääntely on pirstaleista, eikä luontokadon hillintää ohjata kokonaisuutena. Siksi paneeli esittää Suomeen vahvaa luontolakia, joka kokoaisi yhteen kansalliset ja kansainväliset luontotavoitteet sekä EU:n ennallistamisasetuksen velvoitteet.

Luontolakiin tulisi sisällyttää hallituskaudet ylittävät keskipitkän ja pitkän aikavälin sitovat tavoitteet. Paneelin mukaan laki olisi velvoittavuutensa vuoksi ilmastolakia vahvempi.

Kotiaho muistuttaa, että ministeriöiden kansliapäälliköt ovat korostaneet ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sopeutumisen kasvavaa merkitystä. ”Kuten kansliapäälliköiden pääviesteissä todettiin, ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiset hallituksen pitkän ajan politiikkalinjaukset sekä keskeiset toimet olisi hyvä sopia jo hallitusneuvotteluissa, jotta tavoitteet ja toimenpiteet olisivat linjassa ja toimeenpanolle jäisi aikaa”, sanoo Kotiaho.

Kestävyysmurros on toteutettava oikeudenmukaisesti

Luontopaneeli muistuttaa, että luontokadon pysäyttäminen on osa laajempaa kestävyysmurrosta, joka on toteutettava oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kansalaisilla on oltava todelliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.

Kotiaho korostaa, että erityisesti merkittäviä alueellisia tai paikallisia vaikutuksia aiheuttavissa toimissa on varmistettava kansalaisten oikea-aikaiset osallistumismahdollisuudet. ”Ympäristöongelmiin usein liittyvä disinformaation eli väärän tiedon levittäminen syventää yhteiskunnallisia riskejä rapauttamalla demokratiaa”, sanoo Kotiaho.

---