Luottamus suomalaisilla työpaikoilla romahtanut

SAK:n tuore luottamushenkilöpaneeli osoittaa, että luottamus suomalaisilla työpaikoilla on heikentynyt merkittävästi Orpo-Purran hallituksen työelämätoimien seurauksena. Paneeli toteutettiin 1.–9.6.2026, ja siihen vastasi 821 luottamustoimissa toimivaa henkilöä. He arvioivat, että työntekijöiden kokema epävarmuus, irtisanomisen pelko ja neuvotteluaseman heikkeneminen ovat lisääntyneet laajasti työpaikoilla. Kyselyn mukaan jopa 78 prosenttia vastaajista katsoo, että hallituksen toimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla.

”Hallituksen työelämätoimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla”, sanotaan SAK:n tiedotteessa (24.6.2026).

Vastausten perusteella työntekijät pelkäävät erityisesti irtisanomisia kevyemmin perustein, mikä heikentää heidän haluaan tuoda esiin epäkohtia tai puolustaa omia oikeuksiaan.

Työntekijöiden aseman heikkeneminen ja turvattomuus

SAK:laisten luottamushenkilöiden mukaan työntekijöiden kokema turvattomuus on lisääntynyt monella tasolla. Vastauksissa korostuu kokemus heikentyneestä työsuhdeturvasta, lisääntyneistä määräaikaisuuksista ja epävarmoista työehdoista. Työntekijät ovat alkaneet pelätä mielipiteidensä ilmaisemista, ja moni oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteeseen liittyvistä syistä.

Paneelin mukaan pelko estää puuttumasta epäkohtiin, mikä heikentää työpaikkojen demokraattista toimintakulttuuria ja lisää työnantajan valtaa suhteessa työntekijöihin. Työttömyysturvan ja sosiaaliturvan heikennykset huolestuttavat vastaajia, jotka näkevät niiden lisäävän eriarvoisuutta ja epävarmuutta.

Työnantajien vallan kasvu ja valvonnan puute

Luottamushenkilöiden mukaan hallituksen toimet ovat vaikuttaneet heikentävästi työpaikkojen neuvottelukulttuuriin. Paneelin mukaan 57 prosenttia vastaajista kokee, että valta on siirtynyt liiaksi työnantajille. Paikallinen sopiminen nähdään usein työnantajan saneluna, eikä työehtojen ja lakien noudattamista valvota riittävästi.

Työsuojelun ja sanktioiden koetaan olevan heikkoja, eikä epäasialliseen kohteluun puututa riittävän tehokkaasti. Tämä kehitys lisää työntekijöiden kokemaa turvattomuutta ja vahvistaa käsitystä siitä, että työnantajilla on entistä enemmän valtaa määritellä työpaikan pelisääntöjä.

Luottamuspula työmarkkinajärjestelmässä

Paneelin mukaan luottamus työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla on heikentynyt. Vain 43 prosenttia vastaajista luottaa, että järjestöt pystyvät edistämään työelämän uudistuksia neuvotteluteitse. Merkittävä määrä vastaajia kokee pettymyksen päätöksentekoon, yhteistyön puutteeseen ja työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen.

Vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välillä on kasvanut. Vastaajat kaipaavat kolmikannan vahvempaa roolia ja neuvottelujärjestelmän palauttamista, sillä nykyinen talous- ja sosiaalipolitiikka koetaan lisäävän eriarvoisuutta ja heikentävän työelämän vakautta.

Työelämän luottamuksen mureneminen

Paneelin tulokset osoittavat, että luottamuksen mureneminen työpaikoilla ei ole yksittäinen ilmiö, vaan laaja ja moniulotteinen kehitys. Työntekijöiden kokema epävarmuus, työnantajien vallan kasvu ja neuvottelukulttuurin heikkeneminen muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa työelämän rakenteisiin ja työntekijöiden toimijuuteen. Luottamushenkilöiden mukaan kehitys on vakava ja vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua sekä konkreettisia toimia luottamuksen palauttamiseksi.

---