M-realin hevoskuuri uhkaa viedä Pirkanmaalta 200 työpaikkaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 8/2007.

Metsäyhtiö M-realin syöksykierre jatkuu. Äskettäin yhtiön johto ilmoitti, että sillä on tarve vähentää koko maasta 600 työpaikkaa, joista kolmasosa kohdistuu Pirkanmaan alueelle. Vähennykset jakautuisivat siten, että Takon kartonkitehtaalta ja Lielahden massatehtaalta työtä vaille jäisi 160 työntekijää ja toimihenkilöä, Kyron tehtaalla vastaava luku olisi 40.

– Virallisen ilmoituksen eli taloudellisten ja tuotannollisten syiden takana todellinen on se, että M-real konsernina on ihan kuralla. Syy tähän on pitkälti takavuosien ulkomaisissa yritysostoissa, jotka kaikki ovat osoittautuneet kannattamattomiksi. Näitä on maksatettu työntekijöillä jo pitkään, ja maksatetaan edelleen, sanoo paperityöntekijä Jarmo Muhonen M-realin Lielahden massatehtaalta.

Muhonen arvioi, että nyt käsillä oleva 40 miljoonan euron ”tervehdyttämisohjelma” on vasta alkua. Mutta mitkä sen vaikutukset tuotantoon ja työllisyyteen ovat, koska työpaikoilla jo nyt ollaan miehityksen alarajoilla.

– Työntekijäpuolen mielestä se merkitsee jäljelle jäävälle porukalle ylitöiden määrän nousua laillisen rajoille tai ylikin. Lain mukainen maksimi on 320 tuntia, eli laillisen rajat paukkuvat jo nyt, jatkaa Muhonen.

Toinen seuraus Muhosen mukaan on se, tuotantoa ylläpitäviä töitä ulkoistetaan edelleen. Tällaisia ovat esimerkiksi siivous, kunnossapito ja automaatio. Tästä ei ole virallista ilmoitusta, mutta kaikki merkit viittaavat ulkoistamisen laajentamiseen.

– Yt-neuvottelut ovat käynnissä, joiden tulosten pohjalta nähdään miten asiassa edetään.

Tappiokierre vai

yhteiskuntavastuu?

M-real on tehnyt tappiota viisi peräkkäistä vuotta. Viime vuosi oli siedettävä, vaikka tappiota tuli 90 miljoonaa euroa.

– On esitetty arvioita, että toissakeväisen työsulun takana oli osittain muiden metsäkonsernien halu pelata M-realia ulos markkinoilta. Jos näin oli, kyllä ne tavoitteessaan onnistuivatkin. M-real on menettänyt huomattavan määrän asiakkaitaan, toteaa Jarmo Muhonen.

Tilanne on siinä pisteessä, että M-realille saattaa löytyä ostaja joko kotimaasta tai ulkomailta. Jarmo Muhonen sanoo, että konsernissa vielä hyviä ja tuottavia osia. Kiinnostusta siis saattaa olla.

– Parempi vaihtoehto olisi, jos valtio alkaisi uudelleen kiinnostua paperiteollisuudesta. Koska se on keskeinen osa Suomen kansallisvarallisuutta ja pörssiyhtiöt vain pelaavat tuotannolla, tarvitaan valtiojohtoista teollisuutta pelastamaan mikä pelastettavissa on, sanoo Jarmo Muhonen.

Yhteiskunnan tulo mukaan perusteollisuuteen olisi Muhosen mukaan kansantalouden ja työllisyyden ohella myös energiatalouden ja ympäristön kannalta hyvä asia – tai ainakin voisi olla.

– Energian säästö sekä siirtyminen energiatuotannossa uusiutuviin polttoaineisiin on mahdollista vain yhteiskunnallisen omistuksen kasvaessa riittävästi. Uudistuminen olisi osittain palaamista vanhaan, sillä aiemmin monet paperitehtaat tuottivat energiansa polttamalla kuorijätteensä ja lietteensä.

Lielahden massatehdaskin lopetti oman lämpövoimalansa ja siirtyi maakaasuun. Kalliiden muutostöiden lisäksi maakaasun hinnan huima nousu on syönyt tehtaan kannattavuutta.

Punavihreä paperimies, SKP:n eduskuntavaaliehdokas Jarmo Muhonen toteaakin, että se yhtiö joka satsaa energiapolitiikkaan ympäristönäkökulmasta, satsaa myös omaan tulevaisuuteensa.

– Loputtoman ahneuden ohjaamat pörssiyhtiöt eivät siihen kykene, hän sanoo.

HANNU OITTINEN