Maa kuuluu kansalle

Rovaniemellä pidettiin 25. toukokuuta alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä seminaari. Seminaarissa saatiin tietoja Intiassa ja Meksikossa käydyistä kamppailuista, joissa alkuperäiskansat ovat pyrkineet säilyttämään omat ympäristön kanssa sopusoinnussa olevat elämäntapansa. Vastassa ovat olleet suuret kansainväliset kaivosyhtiöt ja kansalliset metsäyhtiöt sekä heitä tukeva valtion väkivaltakoneisto.

Kamppailut ovat olleet vaikeita. Sekä intialaisella että meksikolaisilla alustajilla oli järkyttäviä kertomuksia omien sukulaisten ja tuttavien joutumisesta yhtiöiden palkkamurhaajien tai puolisotilaallisten joukkojen tappamiksi.

Saamelaisten oikeuksista puhuneella Pekka Aikiolla ei ollut esimerkkejä tapetuista aktivisteista, mutta kylläkin tietoja ja kokemuksia saamelaisten pitkään jatkuneesta sorrosta. Aikio itse on kotoisin Sompion paliskunnan alueelta ja hänellä oli kuvia ja kokemuksia kotikylänsä joutumisesta Lokan tekoaltaan hukuttamaksi. Ihmiset menettivät tekoaltaiden alle kotinsa ja kyläyhteisönsä ja elinkeinonsa ja saivat siitä vain aivan mitättömiä korvauksia.

Seminaarin puheenjohtajana toiminut Mika Flöjt esitteli tämän hetken uhkakuvia Lapista. Suuret kansainväliset kaivosyhtiöt ovat tehneet suuria valtauksia eri puolille Lappia. Suuret avolouhokset tuhoaisivat porojen perinteiset laitumet ja vaellusreitit. Lisäksi pelkona on Lapin herkkien vesistöjen saastuminen. Useissa kaivoshankkeissa on mukana myös uraania, jonka myrkyllisyyttä ja säteilyvaaraa erityisesti kammoksutaan.

Alustuksissa ja keskusteluissa nousi vahvasti esille vaatimus siitä, että maan kuuluu olla kaikille yhteistä niin kuin se alkuperäiskansojen käytössä onkin ollut. Esimerkiksi perinteinen poronhoito perustuu paliskuntien kollektiiviseen työhön ja siihen, että porot saavat vapaasti laiduntaa ja vaeltaa metsissä ja tuntureilla. Kun maa on yhteistä, asukkaat pitävät siitä huolen eivätkä päästä metsä-, kaivos- ja muita yhtiöitä omaa elinympäristöään ja elinkeinojaan pilaamaan.