Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta

    Pääkirjoitukset
    28.1.2016 - 13:58
    Marko Korvela

    Suomen kommunistinen puolue tarkastelee maahanmuuttopolitiikkaa työväenluokan yhteisten, kansallisuudesta riippumattomien etujen, luokkataistelun kansainvälisyyden ja ihmisoikeuksien lähtökohdista. Torjumme eri maista lähtöisin olevien työläisten ja vähävaraisten asettamisen toisiaan vastaan, muukalaisvihan ja rasismin. Vaadimme jokaiselle ihmiselle kuuluvien yhtäläisten oikeuksien toteuttamista. Työllisyyden ja toimeentuloturvan parantaminen ja tietoisuuden lisääminen työväen yhteisistä eduista ovat samalla vastalääkettä rasismille, jolle kilpailuyhteiskunnan ja vahvemman oikeuden kovat arvot luovat maaperää.

    Koko työväenliikkeen kannalta on tärkeää torjua virheelliset mielikuvat ja väitteet, joilla oikeistolaiset ja perussuomalaiset ”maahanmuuttokriitikot” perustelevat maahanmuuttajavastaisia ja rasistisia uhkakuvia. Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, kuten eivät ole Suomessa syntyneetkään. He eivät ole syypäitä Suomen työttömyyteen, asunto-ongelmiin tai sosiaaliturvan puutteisiin. Maahanmuuttajat eivät saa muita parempia etuja, päinvastoin heidän keskuudessaan työttömyys, matalat palkat ja monet muut ongelmat ovat keskimääräistä suurempia. On myös syytä kysyä, miksi kehitysmaiden ihmiset eivät saa liikkua yli rajojen kun suomalaisistakin toista miljoonaa asuu maahanmuuttajina muissa maissa.

    Maahanmuuttajavastaisuudella peitellään todellisia ongelmia ja niistä vastuussa olevia. Pakolaisuuden ja muuttoliikkeiden suurimpia syitä ovat sodat, köyhyys ja ympäristötuhot. Pääsyitä niihin ovat kapitalistinen voitontavoittelu ja imperialistiset sodat. Pakolaisuus ja siirtolaisuus eivät ole vain jotain ”muualla” aiheutuvaa vaan seurausta samasta riistosta, jota suuryhtiöt harjoittavat myös Suomessa. Kehitysmaiden riiston kääntöpuolena ovat Euroopan unionin ulkorajojen kiristyvä valvonta sekä vastaanotto- ja säilöönottokeskukset, joissa poljetaan monien turvapaikkaa hakevien ja siirtolaisten ihmisoikeuksia. Etenkin paperittomilla siirtolaisilla teetetään töitä usein nälkäpalkalla.

    Linnake-Euroopan rakentamisen sijasta tarvitaan tekoja, joilla tuetaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittää talouttaan omista tarpeistaan lähtien, muutetaan kansainvälisen talouden rakenteet oikeudenmukaisemmiksi, torjutaan ilmastonmuutosta ja lopetetaan sodat. Suomen pitää huolehtia kansainvälisistä velvoitteistaan ottaa vastaan pakolaisia ja turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava.

    Maahanmuuttajia koskevat Suomessa pääosin samat ongelmat kuin useimpia muitakin täällä asuvia. Näitä ongelmia ovat työttömyys, työn ja toimeentulon epävarmuus, asumisen kallis hinta ja lisääntyvä eriarvoisuus. Maahanmuuttopolitiikan ongelmien ratkaiseminen on siten yleensä myös muita koskevien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista. Niitä ei voi ratkaista erillisinä – vain maahanmuuttajia tai vain Suomessa syntyneitä koskevina. Ne edellyttävät politiikan suunnan muuttamista ja pääoman vallan rajoittamista. Tässä tarvitaan kaikkien oikeistolaisesta politiikasta ja pääoman vallasta kärsimään joutuvien yhteistoimintaa. Se on haaste muun muassa ay-liikkeelle ja asukasliikkeille järjestää toimintaa niin, että myös maahanmuuttajat ovat laajasti mukana.

    Maahanmuuttajia koskevat Suomessa pääosin samat ongelmat kuin useimpia muitakin täällä asuvia.

    SKP vaatii työvoiman polkumyynnin lopettamista ja harmaan talouden kitkemistä vahvistamalla työehtosopimusten yleissitovuutta, säätämällä laki miniminpalkasta ja edellyttämällä suomalaisten työehtojen noudattaminen myös ns. lähetetyn työvoiman kohdalla. Vuokratyövoimaa välittävien firmojen harjoittama työehtojen polkeminen ja keinottelu määräaikaisilla työsopimuksilla on estettävä. Maahanmuuttajien töihin hakeutumista pitää edesauttaa helpottamalla tutkintojen vastaavuuden hyväksymistä ja luopumalla rajoituksista turvapaikanhakijoiden oikeudessa hakea työtä.

    Asuinalueiden eriytymistä tulee ehkäistä huolehtimalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyydestä ja asuinalueiden asuntokannan monipuolisuudesta. Kunnissa tulee ottaa huomioon tarpeet tarjota peruspalveluja useammilla kielillä, esimerkiksi maahanmuuttajavanhuksille.

    Maahanmuuttajien kotiutumiseen liittyy myös erityisiä ongelmia, kuten suomen tai ruotsin kielen opiskelu, paikallisten lakien omaksuminen ja muuttajien kohtaamat monet ennakkoluulot. Näiden ongelmien ratkaisemisessa tulee maahanmuuttajien olla itse mukana ja vaikuttamassa päätöksentekoon. He eivät ole vain kohde, jota pitää ”kotouttaa”.

    Kotiutumisen edistämistä ei pidä alistaa kunnissa vain työnantajien työvoimapoliittisille tarpeille. Kotoutumissuunnitelmien tulee koskea kaikkia maahanmuuttajia, myös kotiäitejä tai muita työelämän ulkopuolella olevia perheenjäseniä. Valtion tulee osoittaa kunnille lisää resursseja ja tiukemmat velvoitteet turvata riittävä ja monitasoinen kielten opetus.

    Yhteiskunnan muuttuminen monikulttuurisemmaksi on haaste myös täällä syntyneille. Se on ”kotoutumista” kansainvälisempään ja monikulttuurisempaan Suomeen ja maailmaan. Medialla on tässä suuri vastuu levittää totuudenmukaista tietoa pakolaisuuden ja siirtolaisuuden syistä sekä eri kulttuureista.

    Suomalaisuus ei ole koskaan kehittynyt erillään muista maista ja kulttuureista. Se on aina saanut vaikutteita muualta ja ollut osa ihmiskunnan yhteistä kulttuuria. Rasismi ei ole isänmaallisuutta. Se avaa vain tietä koveneville otteille yleensäkin työväen etuja, demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan.

    Teksti on SKP:n edustajakokousasiakirja vuodelta 2010.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Vanha on nyt myyty, mutta Ylioppilasteatterin kohtalo on vielä epäselvää Kuva Jampe CCO 3.0
    Kulttuuri
    13.11.2025
    Toimitus

    Pitääkö opiskelijoiden vallata uudelleen Vanha ylioppilastalo?

    Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt myydä kaikki Helsingin keskustassa olevat kiinteistönsä työeläkevakuutusyhtiö KEVAlle.

    Adoptioiden historia Suomessa on ollut pitkälti tutkimatta, mikä on jättänyt maan kansainvälisen adoptiotutkimuksen marginaaliin. Kuva ASPA
    Tutkimus
    13.11.2025
    Toimitus

    Lapsen etu adoptiossa heijastaa yhteiskunnan valtarakenteita

    Päättäjiin vedotaan Vanhan ylioppilastalon säilyttämiseksi alkuperäisessä tarkoituksessaan ylioppilaskunnan omistuksessa. Kuva Erik Cooper CCO 2.0
    Kulttuuri
    12.11.2025
    Toimitus

    Yli 300 kulttuurin ja yliopistojen toimijaa vetoaa: ”Ainakin Vanha ylioppilastalo säilytettävä HYY:n omistuksessa”

    Samuli Hiilesniemi pitää tuomioistuimen linjausta merkittävänä kuva Patrik Lindström
    Uutiset
    12.11.2025
    Toimitus

    Orpo-Purran hallitus paineessa: EU vahvisti työehtosopimusvelvoitteen

    Talousvaikeudet uhkaavat Vanhan ylioppilastalon omistusta. Kuva Ranerana CCO4.0
    Kulttuuri
    11.11.2025
    Toimitus

    Vetoomus Vanhan ylioppilastalon puolesta: kulttuurihistoriallinen rakennus uhattuna HYY:n talouskriisissä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!