Maallistuuko maailma?

Modernin länsimaisen yhteiskunnan muodostumisen ja luonteen tarkastelu ovat olleet yhteiskuntatieteellisen ja erityisesti sosiologisen keskustelun suosituimpia ja myös kiistellyimpiä aihepiirejä jo 1800-luvulta saakka.

Eräs keskeinen kysymys on koskenut uskonnon aseman ja merkityksen muutosta. Uskontososiologiassa kehitystä on kuvattu sekularisaation, suomeksi sanottuna maallistumisen näkökulmasta.

Sekularisaatiosta aate

Termi sekularisaatio on tiettävästi ensimmäistä kertaa esillä 30-vuotisen sodan päättäneiden Westfalenin rauhanneuvottelujen (1648) yhteydessä. Sekularisaatiolla tarkoitettiin juridista periaatetta, jolla kirkon omaisuutta ja sitä kautta valtaa siirrettiin siviilihallinnon piiriin.
1800-luvulla sekularisaatiosta tuli ideologinen termi. Yhteiskuntaan alkoi muodostua liikkeitä, joiden päämääränä oli poistaa kaikki kirkon vaikutusvalta yhteiskunnallisesta elämästä.
Sekularismista tuli aatesuunta, jonka kannattajat tietoisesti kielsivät yliluonnollisen sen kaikissa muodoissa eivätkä hyväksyneet sille omistettujen toimijoiden kuten kirkon tai muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallista vallankäyttöä. ...