Maapallo ei kestä tuotantoa tuotannon vuoksi

Maanantaina Qatarin pääkaupungissa Dohassa alkanut YK:n ilmastokokous jatkuu ensi viikolle. Kokouksen teemat ovat tärkeitä. Ilmasto- ja ympäristöpoliittiset kysymykset ovat viime vuosina jääneet akuutimpina pidettyjen finanssi- ja talouskriisien varjoon, mutta niiden taustalla olevat ongelmat ja uhkat eivät ole minnekään kadonneet.

Asiantuntijat arvioivat, että jos nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttö ja ilmastopäästöt jatkuvat, maapallo lämpenee noin neljä celsiusastetta jopa niinkin nopeasti kuin vuoteen 2060 mennessä. Maailmanpankki julkaisi marraskuun puolessa välissä uhkakuvan siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa: kohtalokkaita kuivuuksia, tulvia, hurrikaaneja, vesipulaa ja maatalouden ongelmia. Ongelmallisinta on kuitenkin se, että meidän on mahdotonta tietää kaikkien monimutkaisten prosessien yhteisvaikutusta.

Myös tuore Environmental Research Letters -lehdessä julkaistu tutkimus varoittaa, että meren pinta nousee nopeammin kuin mitä YK:n ilmastopaneeli IPCC on virallisesti arvioinut. Merenpinta voi kohota vuosisadan loppuun mennessä jopa metrin, mikä ajaa maapallon tiheään asutuilta rannikoilta satoja miljoonia ihmisiä ilmastopakolaisiksi.

Kaksikymmentä vuotta sitten Riossa alkaneen YK-prosessin tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää kasvihuoneilmiön ja sen seurauksien nostamisen ylipäätään poliittisen keskustelun raskaaseen sarjaan. Kääntöpuolena on todettava, että valitettavan vähän on saatu aikaan riittäviä, konkreettisia, ja ennen kaikkea oikeudenmukaisia päästövähennyksiä, joilla olisi globaalissa mittakaavassa merkitystä.

Niin kauan kuin ilmastomuutoksessa tai muissakaan ympäristökysymyksissä ei tartuta ongelmien perussyihin, ei merkittävää muutosta saada aikaiseksi. Tuo perussyy on kapitalistinen tuotantojärjestelmä, joka Marxin Pääoman I:n osan sanoin on ”kasaamista kasaamisen vuoksi, tuotantoa tuotannon vuoksi”. Marxin mukaan ihmisen riistolla ja luonnon väärinkäytöllä on yksi ja sama päälähde: tuotantotapa, jossa vaihtoarvojen kasaaminen on itseisarvo ja määrää tuotantoa riippumatta sen vaikutuksista.

Dohan virallisessa kokouksessa tuskin mikään taho nostaa esiin laajempaa kapitalismin kritiikkiä, päinvastoin. Eräs suosituimmista kasvihuoneilmiötä hillitsemään luoduista järjestelmistä on päästökauppa, joka tavaramuotoistaa ilmastopäästöt, luo päästömarkkinat ja mahdollistaa samalla keinottelun.

Dohan kokousta pidetään yleisesti välietappina. Uusi kattava sopimus on määrä solmia vasta 2015. Ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat muistuttavat, että vielä on muutama vuosi aikaa tehdä ilmastotekoja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemiseksi.

Tiedonantaja arvioi seuraavassa numerossa Dohan kokouksen antia. Liian toiveikas ei keskitettyjen, globaalien ilmastokokousten tuloksien suhteen voi olla. Greenpeacen asiantuntija Kaisa Kosonen onkin kuvannut ilmastokokousta osuvasti roolipeliksi, jossa osapuolten puheenvuorot ovat kaukana reaalitodellisuudesta.

Joulukuun 21. tänä vuonna vietetään maya-intiaanien perinteisen kalenterin mukaan yhden ajanlaskusyklin vaihtumista toiseksi. Maailmanloppua mayat eivät kyseisellä päivälle povanneet, vaikka näinkin on länsimaissa virheellisesti luultu.

Mayojen oma korkeakulttuuri tuhoutui väestönkasvusta johtuneeseen elämäntavan mahdottomuuteen: eroosio, kuivuus ja maaperän köyhtyminen aiheuttivat ympäristökriisin, joka tappoi asukkaita nälkään ja ajoi loput maanpakoon hedelmällisimmille alueille.

Meidän aikamme ympäristökriisit ovat globaaleja, eikä meillä ole toista planeettaa minne paeta. Tämä on syytä ottaa vakavasti.