Maksuton julkinen liikenne on mahdollista
Voiko julkinen liikenne olla maksutonta? Kysymys on kuntavaalien alla noussut esille etenkin pääkaupunkiseudulla.
Teema oli esillä myös syyskuun Maanantaiklubilla, jossa asiasta keskustelivat Helsingin joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Jessica Karhu (vihr.) sekä työsuojeluinsinööri Tapio Siirilä. Karhu myönsi, että pääkaupunkiseudun autoistuminen lisääntyy ja haittaa kaikkia. Hän ei pitänyt järkevänä julkisen liikenteen maksuttomuutta, koska se ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa ja johtaisi kunnallisveroäyrin nostamiseen. Siirilä sen sijaan vaati suunnanmuutosta liikennepolitiikassa. Rahaa maksuttoman julkisen liikenteen kustantamiseen voidaan kerätä vaikkapa ruuhkamaksuilla. Myös kaupungin voitoista heltiäisi lisärahaa.
Maanantaiklubin keskustelussa Tapio Siirilä nosti esille perustavan kysymyksen: onko julkinen liikenne palvelua vai bisnes? Esimerkiksi VR puhuu nykyään julkisen liikenteen sijasta joukkoliikenteestä, koska haluaa valtion liikelaitoksena tuottaa voittoa eikä kantaa vastuuta julkisesta liikenteestä.
Itsekin puhuisin mieluummin julkisesta liikenteestä, koska ei ole yhdentekevää, kenen toimesta ja millä periaatteella liikennepalveluja tuotetaan. Kilpailuttaminen ja yksityistäminen ovat tuoneet näennäisiä kustannussäästöjä, mutta myös huonoa kalustoa ja suoranaista matkustajien halveksuntaa.
Maanantaiklubilla esille noussut Helsingin bussiliikenteen, ratikoiden ja metrojen kuljettajapula oli esillä myös keskiviikkona kaupunginvaltuustossa. Yrjö Hakasen valtuustokysely kuljettajien yksityisiä firmoja matalampien palkkojen ja kehnojen työaikojen korjaamisesta ei saanut kuitenkaan kaupungin johdosta tukea.
Suomen hallitus on varannut ensi vuoden budjetissaan joukkoliikenteen kehittämiseen viisi miljoonaa euroa, mitä voidaan pitää huonona vitsinä. Vihreillä on hallituspuolueena vastuu pitää huolta siitä, että valtio osallistuu vahvemmin julkisen liikenteen kehittämiseen. On outoa, miten monessa muussa ympäristöasiassa rikkaita ja hyviä ideoita viljelevät vihreät keksivät nyt mitä kummallisimpia syitä sille, miksei maksuton julkinen liikenne muka ole mahdollista.
Kysymys julkisista palveluista, niiden tuottamisesta ja rahoittamisesta tuntuu tiivistyvän perusasetelmaan: ovatko kaupunkilaiset vain yhteen paikkaan kasattua markkinakarjaa, kuluttajia, joille kaupataan hyödykkeitä ja palveluja vai liittyykö kaupunkiasumiseen yhteisöllisyyttä ja osallisuutta jollain syvemmällä tasolla.
Toivon, että kuntavaaleissa itse kukin yrittäisi miettiä, miten eri puolueet tähän kysymykseen vastaavat.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
