Manner, jossa koivikko varttuu eksyneiden kodiksi. Eija Aromaan tankarunoutta.

Siro nainen työntää suurta kirjakärryä pitkin harmaata käytävää. Kärry on painava, mutta työ Tammikartanon vanhainkodin ja kaupunginsairaalan potilaskirjastossa Vaasassa on tuttua ja rakasta. Mielessä voi parhaillaan pyöriä vilkas laskutoimitus. Kyseessä ei ole kuitenkaan matemaattinen probleema, vaan siellä rakentuu runoa, tankaa, jossa säkeiden tulee muodostua tietystä tavumäärästä.
Kirjastonhoitaja Eija Aromaa (s. 1961) on toiselta ammatiltaan kirjailija, hän kuuluu suomalaisten tankarunoilijoiden kärkijoukkoon. Tänä syksynä ilmestyi viides kokoelma, Eksymisen kartasto, jossa hän päästää lukijat mukaansa metsään ja merenrantaan. Muuten hän kulkeekin metsässä aina yksin, metsä on yksin hänen ja eksyminen sen huomaan on hänen tapansa löytää niin vastauksia kuin kysymyksiäkin. Sieltä hän saa myös voimaa työhön, jossa joutuu usein kohtaamaan raskaita asioita, ...