Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Markkinatalous antaa suomalaisen politiikan pelimerkit

    Pääkirjoitukset
    10.9.2013 - 16:49
    Marko Korvela

    Helsingin Sanomat (1.9.) ruoti Suomen hallitusten politiikkaa viimeisen neljännesvuosisadan ajalta. Politiikan asiantuntijoista koottu kymmenhenkinen raati pisti järjestykseen hallitusten toimia aina Holkerin hallituksesta (1987-1991) istuvaan Kataisen sixpackiin saakka. Arvosanoja hallitukset saavat seiskan ja kasin väliltä, parhaaksi on rankattu Lipposen sateenkaarihallitus 1995-1999.

    Mielenkiintoista hallitusten politiikkaa tarkasteltaessa ovat pitkät linjat ja politiikan yleinen suunta. Voidaan tietysti sanoa, että viimeisen parinkymmenen vuoden ajalle sattuu aika paljon suuria historiallisia tapahtumia ja kehityskulkuja, joihin piskuisen Suomen hallitus ei suoraan pysty suuresti vaikuttamaan. Esimerkiksi Neuvostoliiton romahtaminen, 1990-luvun alun lama, Euroopan integraatioprosessi, kansainvälisen talouden trendit ja viimeisimpänä kapitalismin finanssikriisi ja euroalueen kriisi asettavat oman rajansa sille, mikä on poliittinen liikkumavara Suomessa.

    Mutta mistä johtuu se, että Suomen hallitukset ovat johdonmukaisesti ja tietoisilla päätöksillä entisestään kaventaneet tätä kansallista poliittista liikkumavaraa? Valtaa ja resursseja on annettu maan ulkopuolelle Euroopan unionin eri tahoille sekä ennen muuta kapitalisteille ja suurpääomalle. Mitään pakkoa näin vaihtoehdottomaan politiikkaan ei ole ollut – saati, että sitä kansan syvät rivit olisivat vaatimalla vaatineet.

    Suomessa on hallitusten siunauksella tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä valtava tulonjaon muutos pääomatulojen hyväksi. Jos palkkojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta olisi yhtä suuri kuin se oli keskimäärin ennen 90-luvun lamaa, maksettaisiin palkkoja nyt 20 miljardia euroa enemmän. Suurpääoman etujen ajaminen on vienyt Suomen tilanteeseen, jossa vaahdotaan julkisen talouden kestävyysvajeesta ja siitä, ettei hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ole enää varaa.

    Suomi on myös Euroopan unionin kautta sidottu kurisopimuksiin ja finanssipääoman ylivaltaan. Esimerkiksi Lipposen ensimmäinen hallitus vaihtoi markan euroon ilman kansanäänestystä ja uskomattoman niukan poliittisen keskustelun tuloksena. Näin Lipponen kytki Suomen nykyiseen eurokatastrofiin ja vieläpä kansalta kysymättä.

    Eräs hyvän hallituksen kriteereistä asiantuntijoiden mukaan on oman vision ja strategian toteuttaminen ilman turhaa gallupeihin vilkuilua. Suomen hallituksilla on totta tosiaan ollut viimeisen 20 vuoden aikana selkeä visio: maan itsenäisyyden tuhoaminen, hyvinvointivaltion alasajo ja uusliberalismin istuttaminen sekä valtakunnan- että paikallispolitiikan peruskiveksi. Tutkija Anu Kantolan mukaan Suomen hallitukset muistuttavat politiikaltaan kovasti toisiaan. Ylilaajat konsensushallitukset ovat tukahduttaneet politiikasta vaihtoehdon.

    Nykyinen Kataisen hallitus polkee entistä syvemmällä siinä suossa, jota edelliset ovat omilla toimillaan pohjustaneet. SKP kritisoi Kataisen hallitusta muun muassa siitä, että sillä ei ole aikomusta irtautua finanssipiirien vallasta. Tässä Kataisen sixpack noudattaa edeltävien hallitusten periaatetta: markkinatalous antaa pelimerkit, joilla politiikkaa sopii pelata.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Bogotan lähiössä Avenida Boyacáa ja Calle 26 houkuttelevat perheitä ja matkustajia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Ulkomaat
    8.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunari Bogotassa: ”En tiennyt Trumpin uhkauksista mitään”

    Modelia-kaupunginosassa lähellä Bogotan El Dorado -lentokenttää työskentelevä nimettömänä haastattelun antanut nuori matkailualan työläinen sanoo, että ”Jos ei seuraa

    Etujärjestöjen ja ministeriön viestinvaihdosta käy ilmi, että susia koskeva lainmuutos halutaan ulottaa myös karhuihin ja ilveksiin. Kuva Eläinoikeusakatemia
    Uutiset
    7.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Metsästäjäliitto ohjaa ministeriön susipolitiikkaa – Eläinoikeusakatemia ry paljastaa kohtuuttoman vallankäytön

    Aktivistit korostavat, että vastuu kansanmurhan vastustamisesta kuuluu myös paikallisille toimijoille. Kuva Tapio Siirilä
    Kotimaa
    6.12.2025
    Toimitus

    Rovaniemen Ounasvaaralle suunniteltu lomakylähanke nostatti vastarintaa – aktivistit vaativat rakennusluvan perumista

    Tutkimuksen taustalla on huoli siitä, että suomalaiset syövät edelleen huomattavasti enemmän punaista lihaa kuin ravitsemussuositukset ohjeistavat. Kuva Wilfredor CC0 4.0.
    Tutkimus
    5.12.2025
    Toimitus

    Tutkimus: Kolmannes hyväksyisi korkeamman veron lihalle

    Maattomien liikkeen johtaja João Pedro Stedile On välttämätöntä mahdollistaa kansanliikkeiden osallistumista päätöksentekoon ja rahoitusprojektien muotoiluun. Kuva Anselmo Cunha CCO 2.0.
    Ulkomaat
    4.12.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kansojen BRICS-huippukokous käynnistyi Riossa – kansanliikkeet vaativat oikeudenmukaista maailmanjärjestystä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!