Marxia oppimassa

Tampereella pidettiin seminaari Marxin Pääoman toisen osan tiimoilta. Yliopiston luentosali, liuta akateemisia tutkijoita kera Hannu Taanilan sivaltelemassa omia näkemyksiään Marxista ja tämän päivän kapitalismista – siinä sitä maalaispojalla oli ihmettelemistä kerrakseen.

Paljon oli asiaa, vanhastaan tuttua, mutta myös uusia avauksia ja lähestymistapoja Marxiin tämän päivän näkökulmasta. Kaiken kuulemani jälkeen kotiin ajellessani päällimmäisenä jäi seminaarista ajatus – mitä sitten? Marx perattiin ja pistettiin halki poikki ja pinoon kiitettävästi, mutta mitä me tuolla kaikella tiedolla teemme, siihen en saanut vastausta.

Lievä toivottomuuden tunne myös iski. Rinnastin kapitalismin kaatamisen ilmastonmuutoksen torjumiseen – toivotonta työtä pienten ihmisten kannalta. USA ja Kiina ja mitä niitä onkaan, tuhoavat ilmastoa siihen malliin, että Hannu Tiainen saa ratavahdin saunaa lämmitellä yötä päivää, eikä koskaan ehdi tuhota ilmastoa siinä määrin jolla olisi merkitystä mitä kyseiset valtiot tuhoavat muutamassa sekunnissa.

Mitä sitten jos joka ikinen kihniöläinen tai suomalainen osaa Marxin teokset kannesta kanteen ja jopa omaksuen lukemansa? Jos vaikka 5 miljardia maapallon ihmisistä ei ole kuullutkaan Marxista, niin mikä toivoton työsarka meillä marxilaisilla onkaan? Kun vielä Antti Ronkainen alustuksessaan kertoi kuinka eri maiden keskuspankit elävät omaa elämäänsä ja ihmiset on velkaannutettu nöyriksi kapitalismille, niin entistä synkemmät ajatukseni muuttuivat paremmasta huomisesta ja maailmasta.

Kuka jaksaa Marxin visioita jos meillä ei ole kättä pidempää tässä ja nyt? Teorian me kommunistit hallitsemme kyllä, mutta kuljemme sormi suussa käytännön kanssa. Kuka tai ketkä olisivat ne tahot, kenties akateemiset sateentekijät jotka kertoisivat miten edetä ja millä keinoin saadaan tuloksia. Tiedän toki, että kipinästä tuli syttyy, kuten Lenin totesi ja yhden ihmisen teot ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä kapitalismin kukistamisessa ovat elintärkeitä.

Onko niin, että ilmastonmuutoksen torjuminen onnistuu vain ja ainoastaan kumoamalla kertalaakista koko maailmanlaajuinen kapitalistinen järjestelmä ja samalla luoda humaani ja kaikki huomioon ottava ympäristöstä huolehtiva maapallo? Riittävätkö Leninin ja Marxin eväät ja miten heidän teoriat viedään käytäntöön maailman joka kolkkaan. Riittävätkö pienten ihmisten henkiset ja fyysiset voimavarat suuressa maailmassa ja sen ongelmien ratkomisessa? Sitä tässä sulattelen Marxin seminaarin jälkimainingeissa.