Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Marxille tärkeintä oli vapaus

    Pääkirjoitukset
    14.3.2013 - 9:16
    Marko Korvela
    Tom Bennett
    Karl Marx haudattiin Lontoon Highgaten hautausmaahan. / Tom Bennett |

    Torstaina 14. maaliskuuta tuli kuluneeksi 130 vuotta Karl Marxin kuolemasta.

    Maailmanhistorian vaikutusvaltaisin ajattelija haudattiin Lontoon Highgaten hautausmaahan. Marxin pitkäaikainen ystävä ja työtoveri Friedrich Engels totesi muistopuheessaan, että Marx oli ennen kaikkea kumousmies. Marx taisteli kapitalistisen yhteiskunnan ja sen luomien valtiolaitosten kumoamiseksi ja proletariaatin vapauttamiseksi.

    Vapauden ajatus onkin Marxin tuotannon punainen lanka, aina 1840-luvun filosofisista alkuteoksista Pääoman ja lukuisten sen tiimoilta tehtyjen tutkimusten kautta hänen viimeisimpiin kirjeisiinsä. Marx etsi vapautusta luokkayhteiskunnasta, palkkatyöstä, omistukselle perustuvista hierarkioista ja porvarillisesta valtiosta – sanalla sanoen kaikista niistä kahleista, jotka typistävät ihmisen lajiolemuksessa piileviä mahdollisuuksia.

    Marxille inhimillinen itsensä toteuttaminen oli päämäärä sinänsä. Sitä ei saanut typistää välineeksi mihinkään muuhun tavoitteeseen. Tämä on kuitenkin mahdotonta niin kauan kuin vallalla on kapitalismin logiikka, tuotanto tuotannon vuoksi.

    Marxin mukaan ihmiset tuottavat aidosti vain, kun he tekevät sen vapaasti ja sen itsensä takia. Luokkayhteiskuntien historian jälkeen voi alkaa Marxin Pääoman sanojen mukaan ”inhimillisten voimien kehitys, joka on itsetarkoitusta, tosi vapauden valtakunta.”

    Vapaus merkitsi Marxille myös demokratian laajentamista. Demokratia oli Marxin mielestä niin arvokas asia, ettei sitä pidä jättää vain parlamenttien käsiin. Demokratian pitää olla paikallista, yleistä ja kattaa kaikki yhteiskunnan instituutiot – myös talouselämän, jossa valta jää nyt pienen kapitalistisen eliitin käsiin.

    Marxin radikaali ajattelu on toiminut innoittajana lukuisille vapausliikkeille, niin naisten emansipaatiolle, fasismin vastustajille kuin siirtomaiden vapaustaisteluille.

    Marxin vapauskäsitys haastaa tämän päivän tuomasenbusket ja jarisarasvuot, jotka sylkevät mediassa vulgaariliberalistista individualismia, joka yksilövapauden nimissä pönkittää vahvemman ja rikkaamman oikeutta riistää köyhiä ja ”kyvyttömiä”. Marxin käsitys vapaudesta ylittää porvarillis-liberaalit ihanteet, joissa vapauden käsite johdetaan individualismista ja yksityisomistuksesta. Marx ymmärsi hyvin, että yhteisö ei koostu yksilöistä – päinvastoin, ihmisen lajiolemuksen yhteisöllinen luonne mahdollistaa yksilön syntymisen ja kehittymisen.

    Marxilta kumpuaa myös Suomen kommunistisen puolueen ohjelmassa mainittu kommunistien kamppailun päämäärä, kommunistinen yhteisö, jossa ”itse kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys.”


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Aktivistit vastustavat Akbelenin metsän hakkuita. Kuva Yıldız Yazıcıoğlu (VOA) CCO 0.0
    Ulkomaat
    14.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kaivosaktivisti pidätetty Turkissa

    Turkkilainen kaivosaktivisti Başaran Aksu pidätettiin 9.4.2026.

    Kuuban talouskriisi on syventynyt pisteeseen, jossa seteleihin painetut numerot eivät enää kerro mitään niiden todellisesta arvosta. Kuva Maxence CCO 2.0
    Ulkomaat
    13.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vallankumouksen naiset Kuuban uusien setelien kuviin

    Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia. Kuva Development education CCO 3.0
    Politiikka
    12.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?”

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!