Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Matkaopas valoon on poissa – Peter von Baghin muistolle

    Kulttuuri
    26.9.2014 - 19:28
    Pentti Stranius
    Inka Kivi-Stranius
    Sodankylässä voit kulkea Peter von Baghin viitoittamaa tietä. / Inka Kivi-Stranius |

    Peter von Baghista (1943-2014) on sekä helppo että vaikea kirjoittaa. Petterissä oli särmää ja elokuva- ja kulttuuririntamalla hänestä oli niin moneksi. Tulevat tutkimukset sen taatusti osoittavat. 

    Tosin, minkään palvonnan kohteeksi aito Filmihullu ei elämässään suostunut, vaikka viime vuosina joutuikin…

    Elokuvakerholiikkeen ja arkiston kasvatti

    Tapasin Petterin ensimmäistä kertaa kesällä 1981 kun tulin töihin Suomen elokuva-arkistoon Helsingin Lönnrotinkadulle. Arkiston johtotroikka (Olli Alho, Seppo Huhtala ja Peter von Bagh) arvosti kielitaitoisia työntekijöitä ja joukosta puuttui venäjää osaava. Elokuvista en tuolloin tiennyt paljonkaan, joten otin iltalukemiseksi työpaikkani kirjaston hyllystä Elokuvan historian.

    Vuonna 1975 ilmestynyt Elokuvan historia oli monen 70-lukulaisen filmihullun hakuteos: vieläkin ihmettelen kuinka 30-vuotias tekijä pystyi moiseen suoritukseen. Ymmärsin kyllä hyvin, miksi von Baghin teos teilattiin Helsingin Sanomia myöten. Syynä oli marxilainen yhteiskunta- ja historiatulkinta. Elokuvataide kytketään kiinteästi muuhun kulttuuriin, aikaansa ja yhteiskunnallisiin murroksiin. Onhan kirjassa aimo annos paatostakin ja Petterille tyypillistä sanallista ilottelua, jonka tekijä päivitti sitten myöhemmin arkirealistisempaan asuun. Mutta juuri tuo kirja teki monesta lukijastaan filmihullun ja nosti elokuvan arvon pelkästä viihteestä uusiin sfääreihin.

    Von Bagh oli puhdaspiirteinen elokuvakerholiikkeen ja -arkiston alkuaikojen kasvatti. Hän oli nuori kriitikkonero ja radikaali jo Oulun vuosinaan ja sittemmin Helsingissä aktiivi kansalaistoimija – kaiken muun ohella. Suomen elokuva-arkistossa (SEA) hän työskenteli ensin toiminnanjohtajana ja sittemmin, valtiollistamisen jälkeen, vuodesta 1979 ohjelmistosuunnittelijana.

    Arkistossa Petteri herätti monenlaisia intohimoja puoleen ja toiseen, koska ei juuri piitannut työajoista; taisi ylipuhua itselleen ”etätyöntekijän” aseman jo anivarhain. Jouduin jonkun kerran luottamusmiehen ominaisuudessa melkoiseen sanaharkkaan hänen kanssaan töiden järjestelyistä ja välimme olivat hyvinkin kireät. Se ei estänyt kuitenkaan rattoisia illanistujaisia yhdessä silloin kun arkistoon saapui ohjaajia tai muita elokuvavieraita Neuvostoliitosta. Tulkin ominaisuudessa oppi yhtä ja toista. Pian tajusin Petterin syvälliset tiedot myös venäläisen elokuvan varhaisesta kulta-ajasta. Ja sitten elokuvahistorioitsijan ja dokumentintekijän valtava työmäärä opetti arvostamaan Filmihullua isolla kirjaimella.

    Muistan myös kevään 1988. Kirjoitin valtakunnan päälehteen suorasukaisen mielipidekirjoituksen arkiston ”monitasoisesta byrokratiasta”. Sain sen johdosta kutsun ministeriöön nuhdeltavaksi ja erottamisuhka arkiston palkkalistoilta oli ilmeinen. Petteri oli niitä harvoja, jotka tukivat minua julkisesti Filmihullun pääkirjoitussivulla. Hän vihasi byrokraattisia käytäntöjä: naureskelimme yhdessä kun arkisto siirtyi ”kellokorttikauteen”.

    Aito Filmihullu

    Von Bagh ehti toimia yli 40 vuotta Filmihullu-lehden päätoimittajana. Ilman tuota julkaisua suomalainen elokuvaentusiasti vaeltaisi täydellisessä pimeydessä.

    Lehden toimituskunta on muodostanut osaltaan yhden Petterin lähipiireistä. Päätoimittajalla on ollut uskomaton vainu lahjakkaiden nuorten kirjoittajien ja suomentajien suhteen, sillä lehti on julkaissut monia tärkeitä puheenvuoroja laatuelokuvasta, ohjaajista, näyttelijöistä, eri teemoista, genreistä ja eri maista. Filmihullu pysyy kyllä pystyssä päätoimittajan poistuttuakin, vaikka Petterillä kaikki langat käsissä olivatkin.

    Lehti tunnetaan myös räväköistä pääkirjoituksista, joissa von Bagh on suominut milloin entistä työnantajaansa, arkistoa – milloin elokuvasäätiötä – milloin television tai radion surkeaa ohjelmistoa – milloin elokuvasivistyksen tai kasvatuksen kammottavaa aukkoa suomalaisessa yhteiskunnassa.

    Filmihullu 4/2014 keskittyy Sodankylän elokuvajuhlien ohjaajahaastatteluihin. Von Bagh pani merkille, että festivaalin päävieraat eri maista olivat tulleet elokuvan pariin aivan muista sfääreistä kuin varsinaisista elokuvakouluista. Niinpä hän julisti perinteisessä aamukeskustelussa, Aki Kaurismäen kanssa jutustellessaan, että ”elokuvakoulut ovat paskaa”. Siitäkös akateemiset piirit taas innostuivat! Juuri tällaisena keskustelun provokaattorina Petteri tunnettiin ja häntä rakastettiin tai vihattiin.

    Sodankylän Sielu

    Arkiston jälkeen tapasin Petteriä lähinnä Sodankylän elokuvajuhlilla. Kiireisellä miehellä oli aina aikaa pieniin keskusteluihin – isompiinkin silloin kun vieraiden joukossa on ollut venäläisohjaajia (Aleksei German, Marlen Hutsijev, Andrei Smirnov…).

    Von Bagh oli Sodankylän Sielu ja pääorganisaattori, jonka Sodiksen lähipiiriin lukeutuivat Kaurismäen veljekset, Anssi Mänttäri ja nykyinen ohjelmapäällikkö Timo Malmi. Kun kesällä 2015 vietetään Midnight Sun Film Festivalin 30-vuotisjuhlia, ne on taatusti omistettu Petterille. Hänellä oli tiheät verkostot ja suhteet maailman filmiarkistoihin, instituutteihin ja elokuvantekijöihin. Juuri siksi Sodankylästä tuli kulttifestivaali, jonne tekijöitä ja yleisöä riittää.

    Petterin tuotannosta omia suosikkejani ovat olleet Elokuvan historian ja Sinisen laulun ohella muun muassa radiosarja Elämää suuremmat elokuvat sekä henkilökuvat Olavi Virrasta, Otto Wille Kuusisesta ja Mikko Niskasesta. Viimeisiksi töiksi (keskeneräisiä varmasti vielä löytyy!) jäivät dokumentit Muisteja (2013) ja Sosialismi (2014). Sosialismin ensi-illan jälkeen Sodankylässä sain taputusten tauottua huudettua Petterille yhden kysymyksen: Vieläkö uskot sosialismiin?

    – Kyllä uskon! kuului vastaus.

    Linja Elokuvan historiasta Sosialismiin säilyi. Petteri oli idealisti, ei takinkääntäjä. Työnarkomaani hän oli Andrei Tarkovskin tapaan: leikkasi keskenjäänyttä dokumenttiaan vielä pari päivää ennen kuolemaansa…


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!