Meidän jälkeemme vedenpaisumus

Maailmalla järjestettiin laajoja ilmastomarsseja Pariisin ilmastokokouksen alla. Myös Suomessa marssittiin usealla paikkakunnalla.

Eräs Tampereen ilmastomarssin järjestäjistä kirjoitti tapahtuman some-sivulla olevansa pahoillaan siitä, että marssilla huudettiin ”poliittisia vaatimuksia”. Henkilö oli närkästynyt Kapitalismi alas! –huudoista. Hänen mielestään huuto oli asiaton ja ”politiikan sotkemista” muuten neutraaliin ilmastomarssiin.

Tapaus kertoo osaltaan siitä, miten vieraantuneita politiikasta monet ovat. Se ei poista sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutoksen uhkien noteeraaminen ja niihin vastaaminen on mitä poliittisinta toimintaa. On myös suuri virhe ajatella, että ilmastonmuutos olisi jotenkin vallitsevasta talousjärjestelmästä, kapitalismista irrallinen ilmiö.

Karl Marx kirjoittaa Pääomassa, miten pääoma ei piittaa työläisten eikä koko ihmiskunnan kohtalosta. Pääoman tunnuslauseena tuntuu olevan après moi de déluge, jonka voi suomentaa muotoon ”minun jälkeeni vedenpaisumus”. Marx käyttää tässä vedenpaisumusta kuvaannollisessa merkityksessä, mutta ilmastonmuutos on tehnyt tokaisusta entistä konkreettisemman. Lähi-idän konfliktien ja pakolaisuuden taustalla on eittämättä myös ilmastollisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kuivuutta ja äärisääilmiöiden voimistumista. Entistä suuremmat osat maapalloa ovat vaarassa muuttua asuinkelvottomaksi. Myös ruuantuotanto on ilmastomuutoksen myötä ennemmin tai myöhemmin ajautumassa kriisiin.

Marxin mukaan ihmisen ja luonnon riistolla on yksi ja sama päälähde: tuotantotapa, jossa vaihtoarvojen kasaaminen on kohonnut itseisarvoksi ja määrää tuotantoa riippumatta siitä mitkä sen vaikutukset ovat. ”Kasatkaa, kasatkaa! Siinä Mooses ja profeetat!… kasaaminen kasaamisen vuoksi, tuotanto tuotannon vuoksi”, kuten Marx kirjoittaa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on siten oleellisesti kytkeytynyt siihen, miten me suhtaudumme kapitalismiin. Kapitalismin ”suitsiminen” ja sen ikävien piirteiden pehmentely jonkinlaiseksi vihreäksi markkinataloudeksi on kommunistisesta näkökulmasta mahdotonta. Tuleeko meidän jälkeemme vedenpaisumus? Se riippuu siitä, kuinka menestyksekästä on kapitalismin vastainen taistelu.