Mikä on oikeaa työtä?

Suomi eli ”kultakauttaan” 1800–1900-lukujen taitteessa. Edettiin suurin askelin. Rakennettiin Ateneum, Arkkitehtuurimuseon rakennus ja monet muut taiteen ja tieteen pyhätöt. Suomen Kansallisteatterin ovet avautuivat 1902, jolloin Carl Ludvig Engel oli jo näyttänyt kädenjälkensä Helsingin keskustan luomisessa. Sopii ihmetellä, kuinka rahaa riitti silloin.
Pariisin maailmannäyttely 1900 avasi ikkunat maailmaan. Suomen oma kansallisromanttinen paviljonki keräsi katsojia ja Gallen-Kallelan seinäfreskot kohauttivat. Sivistysvaltio Suomi nousi sivistysvaltioiden joukkoon jo ennen itsenäistymistään.

Kun 1905 koko maan kattanutta suurlakkoa seurasi marraskuun manifesti, Suomen suuriruhtinaan maalle antama julistus, ovet avattiin kansalaisoikeuksien ohessa myös Suomen taiteen kehitykselle ilman ennakkosensuuria. Ilo jäi lyhyeksi, sillä toinen sortokausi käynnistyi jo 1908 ja palautti menneen komennon.

Tänään Suomen taide-elämä joutuu pohtimaan kysymystä, onko nyt todella meneillään taiteen kolmas sortokausi, jonka Suomi on itse asettanut itselleen. ...