Miksi sahrawit elävät yhä miehityksen keskellä?

Länsi-Saharan vapautusliikkeen edustajat ja suomalaiset aktivisitit kokoontuivat kesällä keskustelemaan sahrawikansan tilanteesta ja solidaarisuustyön vahvistamisesta. Tapaamisessa esiin nousi sahrawien ”monipassinen arki”. Se kuvaa konkreettisesti sitä, miten kolonialismin rakenteet ja Marokon miehitys muovaavat elämää vielä 50 vuoden jälkeen.

”Me olemme pakolaisia. Meillä on eurooppalaisia passeja monista maista… ja meillä on myös oma passimme, Länsi-Saharan passi”, sanoo Suomessa vierailulla oleva Hurria.

Hurria kertoo matkustaneensa esimerkiksi Venezuelaan ja Keniaan Länsi-Saharan passilla. Länsi-Saharan tunnustaa nykyään jo yli 40 valtiota.

Monipassisuus ei ole valinnanvapauden merkki, vaan seurausta miehityksestä ja pakolaisuudesta. ”Meidän täytyy jokaisen löytää oma tapamme selviytyä”, sanoo Hurria (22.5.2026). Sahrawit joutuvat rakentamaan elämäänsä useiden valtioiden asiakirjojen varaan, koska oma valtio on yhä miehityksen alla.

Kolonialismin jatkumo ja kapitalistinen valta

Keskustelussa aktivistien kanssa korostuu, että Länsi-Saharan tilanne ei ole poikkeus, vaan osa laajempaa kolonialismin ja kapitalistisen vallan jatkumoa.

Aktivistien keskustelussa Sahrawien kiperä tilanne rinnastuu palestiinalaisten ahdinkoon: molemmat kansat elävät miehityksen, pakkosiirtojen ja kansainvälisen oikeuden rikkomusten keskellä. ”Jos palestiinalaisilla on Israel, meillä on Marokko”, sanoo Hurria.

Sahrawiaktivisti kuvaa myös arabimaailman poliittisia rakenteita, erityisesti kuningaskuntien vaikutusta. ”Monarkiat vaikuttavat voimakkaasti ihmisten ajatteluun… joissakin maissa ihmiset ovat hyvin alistuvia eivätkä ilmaise omaa kantaansa”, sanoo Hurria. Hänen mukaansa juuri tämä heijastuu myös siihen, miten Marokon propaganda onnistuu leviämään.

Solidaarisuus ja poliittinen moninaisuus

Polisarion Suomen-edustaja Embarka Hamdi osallistui myös aktistien tapaamiseen. Embarka korostaa, että vapautusliike edustaa koko sahrawikansaa. ”Polisario on Yhdistyneiden kansakuntien tunnustama sahrawikansan laillinen edustaja”, sanoo Embarka Hamdi, Polisarion Suomen-edustaja (22.5.2026).

Solidaarisuustyön näkökulmasta keskeistä on poliittinen laaja-alaisuus. ”Meillä ei ole oikeistoa, vasemmistoa tai keskustaa. Meillä on Polisario. Me tarvitsemme kansainvälistä tukea ja solidaarisuutta, jotta Sahara olisi vapaa”, sanoo Polisarion edustaja. Hän muistuttaa, että Espanjassa sahrawien tukeminen on historiallisesti yhdistänyt poliittisia suuntauksia. ”Oikeisto, vasemmisto, keskusta – kaikki ovat tukeneet Saharaa. Se on kypsyyttä ja ymmärrystä siitä, että kyse on dekolonisaatiosta ja kansainvälisestä oikeudesta”, sanoo Embraka.

Suomessa tietoisuus Länsi-Saharan tilanteesta on vähäistä. ”Tuntuu siltä, että täällä Suomessa kukaan ei tiedä Länsi-Saharasta… se on täysin tuntematon asia”, sanoo sahrawiaktivisti Hurria. Aktivistin mukaan solidaarisuustyön vahvistaminen vaatii sekä poliittista että ruohonjuuritason toimintaa.

Ruoka, kulttuuri ja yhteinen kokemus

Keskustelussa korostuu myös kulttuurinen solidaarisuus. ”Ruoka ymmärretään ilman politiikkaa ja ilman rajoja”, sanoo Hurria. Hän tarjoili suomalaisille aktivisteille tilaisuudessa Polisarion edustajan kanssa sahrawien perinteisiä ruokia, kuten empanadilloja.

Empanadilla on pieni suljettu pasteija, joka täytetään esimerkiksi lihalla, kalalla, vihanneksilla tai kananmunalla. Sahrawipasteija paistetaan usein öljyssä tai uunissa alueesta riippuen. Täytteet vaihtelevat. Aktivistien tapaamisessa  maisteltiin kasvispasteijoita.

Kansainvälisen oikeuden puolustaminen on työväenluokan kysymys

Politiikka ja luokkatietoisuus nousivat aktivistien tapaamisessa esille. Länsi-Saharan tilanne ei ole vain geopoliittinen kiista, vaan paljon myös työväenluokan ja sorrettujen kysymys. Miehitys, pakolaisuus ja kolonialismi ovat rakenteita, jotka hyödyttävät pääomaa ja valtioita, eivät ihmisiä.

”On taisteltava kansainvälisen oikeuden puolesta… riippumatta omasta poliittisesta kannasta”, sanoo Hamdi. Tämä viesti resonoi myös suomalaisessa solidaarisuustyössä. Suomalaisten aktivistienkin mukaan vapautusliikkeiden tukeminen on osa laajempaa kamppailua oikeudenmukaisesta ja yhdenvertaisesta maailmasta.

---