Miksi talous kasvaa ja sinä köyhdyt?

Suomessa on vuosia odotettu talouden käännettä. Hallitus on todennäköisesti rukoillut sitä hiljaa mielessään ja ainakin muutama ministeri aivan avoimestikin. Nyt tuo käänne ehkä alkaa olla käsillä, mutta tavallisten ihmisten elämässä se ei näy. Mistä on kyse?

Ensimmäinen asia on se, että BKT ei mittaa ihmisten ostovoimaa tai tulevaisuuden näkymiä. Se mittaa kansantalouden tuotantoa. Sen keksijä Simon Kuznets ei itse olisi halunnut sitä mittaamaan taloutta juuri tämän rajoittuneen tulkinnan takia. Uusliberaaliin talousajatteluun se sen sijaan istuu oikein hyvin.

Suomen talous on nyt tällä epätäydellisellä mittarilla tarkasteltuna piristynyt 1,3 prosentin verran viime vuoteen verrattuna. Loppuvuodesta odotetaan huonompaa, ja siksi esimerkiksi Suomen Pankki ei uskalla edes toivoa kokonaista prosenttia, vaan olisi tyytyväinen 0,6 prosentin kasvuun.

Vaikka koko tuo 0,6 prosenttia näkyisi kukkarossasi, tuskin huomaisit sitä. Saisit ehkä yhden omenan enemmän kaupasta. Omenat ovat terveellisiä, mutta onko ihme, jos et tunne vaurastuneesi?

Todellisuudessa sinä et saa edes tuota omenaa. Itse asiassa sinulta napataan pois monta ostosta kärrystä. Erilaiset heikennykset, tehostamiset ja leikkaukset näkyvät arjessasi paljon enemmän kuin tuo ”orastava kasvu”. Maksat enemmän lääkkeistäsi, hoidostasi, liikkumisestasi, ostoksistasi ja ylipäätään elämästäsi. Kaikki tämä kasvattaa myös BKT:tä. Se lihoo ja sinä laihdut.

Erityisen kohtalokasta kukkarollesi on se, että suomalaiset poliitikot ovat nielaisseet ajatuksen puolustautumisen autuaaksi tekevästä voimasta. Vaikka onkin totta, että valtion on suvereniteettinsa säilyttääkseen syytä ylläpitää jonkinlaista uskottavaa puolustusta tässä epävakaassa maailmassa, on nyt valloillaan suorastaan sokea varustautumisinto. Usko uuteen varustelutalouteen on vankka ja turvallisuus typistetään vaarallisesti pelkäksi asevarusteluksi.

Samaan aikaan kun esimerkiksi sote-palveluita ajetaan alas ja kokoomus on valmis lopettamaan koko terveyskeskusmallin, varustelumenoihin löytyy heti lisää rahaa. Hallitus haluaa valtuudet ottaa 65 miljardia lisää lainaa samaan aikaan, kun puolustusmenoja kasvatetaan edelleen miljardeilla.

Virallinen puolustusbudjetti, joka halutaan nostaa 2,5 prosentista 3,2 prosenttiin, kertoo vain osan totuudesta. Kun mukaan lasketaan rajavalvonta, varautuminen, aseapu ja puolustusteollisuuden tukeminen, turvallisuuspolitiikan kokonaiskustannus kasvaa huomattavasti suuremmaksi kuin julkisessa keskustelussa yleensä annetaan ymmärtää.

Kohta saatamme elää maassa, jossa puolustusbudjetti kasvaa, kun terveyskeskukset sulkeutuvat. Taivaalla lentävät kalliit hävittäjät, mutta arjessa ei ole varaa ruokaan, asumiseen tai syöpähoitoon. BKT kasvaa, mutta hyvinvointi ei.